perjantai 27. helmikuuta 2015

Vihdoinkin viisi kysymystä

  

Sain aikapäiviä sitten Riinalta haasteen vastata viiteen hänen keksimäänsä kysymykseen. Tässä on ollut kaikenlaista viimeaikoina, aika ja energia ovat olleet toisaalla. Kevätilmat kolkuttelevat kuitenkin jo ihan lähellä ja ensimmäiset siemenkylvöt ensikesää varten on jo tehty. Nyt on viimein aika palata bloginkin pariin ja vastata Riinan puutarhakysymyksiin.

Kysymykset  ovat:
1. Mitä haaveilet tulevalta kesältä?
2. Mikä on mielestäsi onnistuneinta puutarhassasi?
3. Mitä puutarha sinulle antaa?
4. Lempikasvisi?
5. Kenen tai missä puutarhassa haluaisit vierailla?

1. Mitä haaveilet tulevalta kesältä?
Suunnitelmissa on jälleen tietysti vaikka mitä ja kaikkea vähän päälle. Haaveilen erityisesti kasvimaasta. Viimevuonna pääsimme vihdoin aloittamaan kasvimaaviljelyn onnistuneesti ensimmäistä kertaa. Täällä voit käydä lukemassa viimekesäisiä kasvimaakokemuksia. Odotan erityisesti sitä miten ihanalta kaikki näyttää, kun siemenet ovat itäneet oman käsikirjoituksensa mukaisesti ja innostuneet kasvamaan. Ja kun kaikki ympärillä on rehevää, ja päästään maistamaan ensimmäisiä oman sadon makuja.



Viimevuoden äitienpäivälahjasta, männynkuorikekasasta, on vielä paljon jäljellä. Odotan kovasti että pääsen heti pian lumien sulettua kärräämään kuoriketta kasvimaalle ja pensaiden alustoille. Kasvimaalla oli viime kesänä vain viisi viljelyruutua, ensikesänä on tarkoitus laajentaa kasvimaa-alaa. Kuoriketta tulee kasvimaan käytäville juurimaton päälle. Viljelyruutuihin tulee paljon erilaisia vihanneksia. Erityisesti odotan monivuotisten vihannesten penkin perustamista vanhan raparperipenkin viereen. Siihen tulee ruohosipuli, kiinansipuli (joka on valkosipulilta maistuva ruohosipuli), karhunlaukka, parsaa, piparjuurta ynnä muuta. ja tietysti erilaisia monivuotisia yrttejä.
Odotan myös kovasti kivikkomaan kasvuunlähtöä ja kolmatta kesää, sekä terassin kesäelämää. Ehkä nämä odotukset on niitä haaveita. En haaveile vairsinaisesti mistään erityisestä kasvista, vaan puutarhasta itsestään. Ja siitä että kun puutarhassa jotakin tekee, ihan mitä tahansa, se palkitsee vaivannäön.

2. Mikä on mielestäsi onnistuneinta puutarhassasi?

Voin rehellisesti sanoa, että olen tyytyväinen suunnittelemaani kivikkomaahan. Täällä voit lukea kivikosta lisää. On hienoa, että kasveilla voi piirtää maisemaan jotakin hienoa. Oikeastaan olo on nöyrä; On upeaa, että on olemassa niin paljon kauniita kasveja joilla voi leikitellä mielin määrin. Kasvien kauneus on jotakin, josta puutarhuri ei voi ottaa kunniaa. Se on lahja, joka meille on annettu. Ja siksi niiden kauneudesta voi niin hyvillä mielin ja ylpistymättä iloita.


3. Mitä puutarha sinulle antaa?
Voi. Puutarha antaa niin paljon. Puutarha on minulle paikka, jossa saan tehdä tai olla tekemättä juuri niin paljon tai vähän kuin itsestä tuntuu. Se on paikka, josta löytyy aina jotakin kaunista. Ja kauneus ruokkii ja hoitaa sielua. Puutarha on ehtymätön yllätysten, inspiraation, pienten ja suurten ihmeiden lähde. Olen etuoikeutettu kun minulla on puutarha.  Valokuvaaminen on tuonut puutarhan lähelle ihan eritavalla. Jos kaulassa ei roikkuisi kameraa puutarhassa kulkiessani, jäisi moni yllättävä ja kaunis asia huomaamatta.


4. Lempikasvisi? 
Tämä on hurjan vaikea kysymys. Minulla ei ole yhtä lempikasvia, vaan kulloinkin kukassa oleva kasvi valloittaa sydämeni saaden minut luulemaan, ettei puutarhastelu ole merkityksellistä ilman juuri sitä kasvia. Jos pitää tähän postaukseen valita jotakin, niin valitsen yhden puuvartisen, ja yhden perennan.

Luulen, että sinivuokot ovat perennoista upeimpia. 

Puuvartisista valitsen kaikki kukkivat puut. Luulen, ettei puutarhassa voi koskaan olla liikaa kukkivia puita. Kuvassa koristeomenapuu, jollainen toivottavasti joskus asuu meidänkin puutarhassa.


5. Kenen tai missä puutarhassa haluaisit vierailla?
Joskus olisi hauskaa vierailla Ranskassa Claude Monet´n puutarhassa. Ehkä siihen joskus on mahdollisuus. Sitä odotellessa kotimaasta löytyy varmasti myös vaikka kuinka paljon upeita kohteita, yksityisiä ja julkisia, joissa en ole käynyt, ja joihin tahtoisin tutustua lähemmin. Kaikkia puutarhoja ja niiden syntyhistoriaa yhdistää luullakseni tietynlainen intohimo kasveihin. Olisi hauskaa käydä esimerkiksi Kotkassa Sapokan vesipuistossa sekä Mustilan ja Kumpulan arboretumeissa. Virossa Kivistikin kärhötilalla tulisin varmasti pöhköksi erilaisten kärhöjen ihanuudesta.
Odotan kovasti puutarhabloggaajien kevättapaamista, sillä mikään ei ole hienompaa, kuin tutustua erilaisiin puutarhoihin muiden puutarhahöperöiden kanssa.


Kiitos Riinalle kivoista kysymyksistä!
Tähän haasteeseen kuuluu, että keksin omat viisi kysymystä, ja jaan ne eteenpäin valitsemilleni puutarhabloggaajille.

Tässä kysymykseni:

1. Millä vyöhykkeellä puutarhasi sijaitsee, ja mitä haasteita ja iloja maantieteellinen sijainti aiheuttaa puutarhasi hoidossa?
2. Minkä haaveen toivoisit toteutuvan puutarhassasi?
3. Mikä haave puutarhassasi on jo toteutunut?
4. Mikä paikka puutarhassasi on paras rentoutumiseen ja haaveiluun?
5. Mikä on puutarhastelussa parasta?

Haaste lähtee seuraaville blogiystäville:

Cherille blogiin Autuas olo
Saralle blogiin My Woodland Garden
Sametti Hortensialle blogiin Pikkuinen puutarhani
Jupiterin parralle samannimiseen blogiin Jupiterin parta
Anulle blogiin Anun puutarha
Kuusirannan emännälle blogiin  Kuusiranta, ihan metsässä

Huomenna alkaa maaliskuu. Maaliskuu on jo kevätkuukausi!





perjantai 20. helmikuuta 2015

Sielu solmussa




Joskus sanat loppuvat kesken.
Tyttäremme paras ystävä menehtyi onnettumuudessa torstaina. Kyse on TÄSTÄ uutisesta.

Vaikka kuinka käännän mielessäni asiaa edestakaisin, en voi asiaa muuttaa. En voi ottaa lapsen surua pois.

Ei ole sanoja, joilla voisin lapsensa menettäneitä vanhempia lohduttaa.

Voin vain olla. Kertoa, että olen paikalla.
Huokaista hiljaisen rukouksen surevien puolesta.



Sielu on solmussa.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Täällä ollaan


Olen luvattoman kauan laiminlyönyt tätä blogia ja teitä rakaat blogiystävät. Hirmuisen sitkeä flunssa on ollut vierailulla perheessämme, eikä se meinaa millään lähteä matkoihinsa. Jokainen perheenjäsen on vuorollaan saanut sen niskaansa. Omasta muutaman päivän flussasta toki olisin vielä selviytynyt, mutta kun lapset sairastavat vuorotellen, alkaa hoitajankin voimat olla lopussa pikkuhiljaa; yövalvomista kuumeisten, yskivien ja tukkoisten lasten vierellä on ollut riittävästi ja vähän ylikin kuluneiden viikkojen aikana. Perheen pää oli lisäksi yhden viikon työmatkalla, jolloin valvomiset jäivät kokonaan minulle.
Esikoinen on yhä kipeä, ja viikonlopun riennot jäävät meiltä väliin. Perheen miesväki lähtee lauantaina sukulaisen syntymäpäiville. Me jäämme tyttären kanssa viettämmään tyttöjen iltaa, ja potemaan flunssaa. Luemme ääneen L.M. Montgomeryn Anna- sarjan kirjoja. On ihanan nostalgista lukea niitä omalle tyttärelle - itse luin Anna -kirjat varmasti kymmenen kertaa lapsena. Vuonna 2002 on suomennettu sarjasta kaksi uutta kirjaa, joita en ole aikaisemmin lukenut, ja ne on kiva lukea nyt ensimmmäistä kertaa. Lukemista meillä riittää kesään asti - kirjoja on yhteensä kahdeksan.

 Yksi viikko oltiin välissä terveitäkin, ja silloin järjestin serkkutapaamisen meille, joten puutarhablogi jäi silloinkin vähän jalkoihin, kun leivontablogiin oli pitkästä aikaa paljon lisättävää. Jotkut ovat jo leivontablogissani käyneetkin, tervemenoa vain katselemaan, jos leipomisjutut kiinnostaa. Viimeisimpänä siellä on maan mainio jäätelöohje, johon ei tarvitse jäätelökonetta.


Tänään ulkoilutin hetken kameraa muuallakin kuin terassilla pikaisesti. Yöllä on ollut paljon pakkasta, ja ilmassa on ilmeisesti kosteutta jonkun verran, koska joka paikka on valkean kuuran peitossa. Kaunista!



Päivä on pidentynyt huimasti. Aamulla on jo valoisaa ennnen kahdeksaa, ja illalla näkee vielä viideltä ihan hyvin ilman ulkovaloja. Auringonnousut ovat olleet huikean kauniita.



Jossain välissä olen kuitenkin päässyt kameran kanssa ulos päätä tuulettamaan. Yhdellä viikolla lunta tuli valtavasti. Pilvisten päivien kuvat ovat melkein mustavalkoisia.





9- vuotias Fiina- koira nauttii talvesta. Kun se pääseen vapaana juoksemaan, se piehtaroi hangessa selällään silmin nähden nauttien. Joskus se saa puruluun, joka ehdottomasti täytyy tulla syömään ihmisten läheisyyteen, silloin ne maistuvat parhailta.



Muutama kuva vielä terassilta, johon pääsin kuvaamaan silloinkin kun muuten en päässyt lasten kanssa ulos.

Yhtenä päivänä ilma tuntui yht´äkkiä keväiseltä. Aurinko pehmitti talon katolta lumikinokset, jotka tulivat ryskyen alas. Ja räystäästä tippui vettä. Tuuli tuoksui jo kevättalvelle.


Tänään kuulin kuinka tintti viritteli kevätlauluaan pihakoivussa. Maaliskuuta ja kevättä kohti mennään.


Kaunista viikonloppua, oikein hyvää ystävänpäivää ja riemua pulkkamäkeen laskiaisena!

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Sunlitsunday week 6, Aurinkosunnuntai viikko 6








Onnellista, kaunista, tuulista ja aurinkoista sunnuntaita!!
(Pahoittelut parin viikon kommentointikatkosta, täällä on sairastettu massiivista flunssaa joka on vienyt kaikki voimat... :) )

Have a happy, beautyfull, windy, and sunny sunday!!
(Sorry that I have not been commented in blogs in last two weeks; there is a BIG flu in my family, and it takes all my time and my power right now :) .)

http://mylittlehomeandgarden.blogspot.fi/2015/02/sunlit-sunday-week-6.html