sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Arkiruuhka

Ruuhkavuodet- mikä osuva nimitys! Ihan tavallinen hyvä arki on täynnä ohjelmaa ruuhkaksi asti - töitä, lasten harrastuksia, koulupalavereja, tekstiviestejä koulutakseille, mökkiprojektia, sisustusprojektia, koiraprojektia, kaupassa käyntiä, hammaslääkäritarkastuksia; lojumista, saunomista ja lautapelejä viikonloppuisin. Arki on onnellista ja hyvää, mutta niin kovin ruuhkaista.


Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, kameran tehot eivät enää tahdo riittää oikein mihinkään. Sain vihdoin toimeksi viedä kameran makroputken huoltoarviointiin. Saa nähdä. Sanovat, että usein korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden hankkiminen. Ihan hullua, että ollaan menossa tällaiseen suuntaan, että vanhaa hyvää laitetta ei enää kannata korjata, koska työ on mukamas niin kallista. Luulisi järjestelmäkameran osien olevan niin kovaa tekoa, että ne kannattaisi korjata. Mutta kun olen itse auttamattoman uuno kamerani tekniikkaan liittyvissä asioissa, joudun luottamaan siihen, mitä toiset sanovat.

Kameran ollessa huollossa, ei blogiin ole kertynyt juurikaan kuvia. Viimekesän kuvista olen kyllä ajatellut vielä muutaman postauksen tehdä, jos aikaa löytyy jostakin. Seuraavassa esittelen kuitenkin muutaman kuvaotoksen meidän perheen tulevan kevään projekteista, jotta saatte jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin se aika ja energia menee juuri nyt.Kuvien huonosta tarkkuudesta huolimatta niistä saanee käsityksen meneillään olevasta asiasta.

Mökkitontilla on kuluvan talven aikana tapahtunut aika paljon. Sinne on kohonnut uusi mökki, joka istuikin metrsärinteeseen mukavasti ilman että tarvitsi kaataa kovin paljon puita.



Haaveilemme että mökillä voisi viettää aikaa myös talvella, ja että jokainen saisi mökillä myös tarvitsemansa mittaiset yöunet:
Vanhassa mökissä nukumme koko perhe samassa pienesssä huoneessa sivusta vedettävissä vuodesohvissa, jotka aina päiväksi kasataan uudelleen sängyistä sohviksi, koska levitettyinä vuodesohvat vievvät leijonan osan koko huoneen liikkumapinta- alasta. Illalla ei voi juurikaan kukkua pitkään muiden siitä häiriintymättä. Aamuisin kuopus herää säännölliseen tyyliinsä seitsemän jälkeen, jolloin aamupalan laittamisen ääniin viimeistään herää sikeäunisinkin perheen jäsen. Uudessa mökissä kaikki saavat nauttia lomaunistaan siinä aikataulussa kuin itsestä tuntuu hyvältä.
Iloitsemme myös ajatuksesta, että meidän on uuden mökin myötä mahdollista majoittaa perheen eläkeläisjäsenet yöksi hyviin ja rauhallisiin sänkyihin, eikä heidän ole pakko lähteä reilun tunnin mittaiselle kotimatkalle yötä vasten.
Vanhan 60- luvun mökin lämpöeristys ei ole todennäköisesti alunperinkään ollut kovin kummoinen, joten talvella kauniista mökkimaisemasta ja ihanasta hiljaisesta luonnosta on päästy nauttimaan vain lyhyillä päivän piipahduskäynneillä. Uudessa mökissä tarkenee yöpyä talvellakin.

Mökkiprojektissakin olisi toki riittävästi odottamisen riemua, mutta muutakin hauskaa on tulossa:
Meille muuttaa hauvavauva nimeltään Huugo huhtikuun toisella viikolla. Fiina saa seuraa, ja perheen isäntä saa siitä apulaisen lintumetsälle. Kuvassa Huugo on kaksiviikkoinen.


Huugo on pohjanpystykorvauros. Sen syntymäkoti on Joutsenvaaran kenneli; tässä emonsa Joutsenvaaran Safran esittelee ylpeänä pentuettaan. Huugo on kuvassa emon ja toisen tyttöpennun välissä. (Toinen tyttöpentu on emon takana).


Tällaista meillä.
Kevät on jo ihan tuloillaan. Aurinko paistaa ihanan lämpöisesti ja ilmassa on kevään tuoksu ja ääniä. Joka päivä pihan yli lentää joutsenpariskuntia tutulle kevätsoidinpaikalleen naapurin pellon notkelmaan. Tali- ja sinitintit ovat pesäntekopuuhissa pihametsässä, ja tontille näyttää kotiutuneen myös käpytikka - ilmeisesti pihametsän puut ovat jos sillekin riittävän suuria.
Pääsiäinen on parin viikon kuluttua, ja sitten ihan pian on huhtikuu.
Ihan pian pistävät ensimmäiset krookuksen piipat maasta! Tästäkin pitkän tuntuisesta talvesta ollaan taas selvitty!
Voikaa hyvin!