perjantai 29. toukokuuta 2015

Onnittelut


Sylin täydeltä onnitteluja kaikille
ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Sateen jälkeen - tuoksu


Mikään ei taida olla ihanampaa, kuin kuljeskella sateen jälkeen puutarhassa. Ilma tuoksuu raikkaalta ja puhtaalta, äänimaisema on täynnä linnunlaulua. Ostaisin heti, jos "Sateen jälkeen" - tuoksua saisi pullotettuna hajuvetenä, vaikken tiedä olisiko se enää sama asia...
Harmaata taivasta vasten tavallinen terttuseljapensaskin näyttää veistokselliselta (yläkuva).

Marjatuomipihlajan kukkatertut näyttävät eleganteilta punertavan lehdistön ja punertavien kukansuojuslehtien kanssa.



Olen hartaasti odottanut purppuratuomen kukintaa. Miten ihana se onkaan!




Näiden pikkupuiden ja pensaiden lähellä kukkivat kevätesikot kivikkomaassa.



Sammalleimut aloittelevat kivikkokukkamaan reunamilla.


Toisessa kukkamaassa, vaahteran oksien suojassa..


Kevätvuohen juuret kuivattelevat terälehtiään suihkun jälkeen. Taustalla valkoinen narsissi vetelee jo viimeisiään, punainen häivähdys taustalla on Ella- mummin punainen kevätesikko. Akileijan viimevuotinen kuivunut varsi on näköjään jäänyt törröttämään penkkiin.


Rosea plena, pioni ojentelee varsiaan, nuput pullistuvat. Toivon että se ajoittaisi kukintansa blogitapaamisen aikaan. :)


Vuodesta toiseen yksi tulppaani jaksaa nostaa kukkansa perennoiden joukosta. En ole vuosiin viitsinyt istuttaa tulppaaneja, kun gourmet-myyrät popsivat kaikki sipulit suihinsa, mutta tämä yksilö on onnistunut piiloutumaan herkkusuiden hampailta. Tulppaanin edessä vasemmalla jalokurjenpolvi, edessä oikealla myöhäisen narsissin varsia. Takana varjoliljaa, jonka takana akileija ja tummakurjenpolvi. Kaikki sulassa sovussa, kukintaa koko kesäksi.


Voisinpa valokuvata linnunlaulua ja tämän ihanan tuoksun! Joudutte kuitenkin menemään itse ulos kokeaksenne ne, koska kameran linssi pystyy tallentamaan vain silmillä havaittavia asioita. Tänään on taas uusi kaunis kesäpäivä!

Ihanaa keskiviikkoa!





lauantai 23. toukokuuta 2015

Puutarhasteluflow


Eikö luonnonvaraisen tavallisen nurmikkobelliksen kukka olekin hurmaava? Sateisena päivänä kukat ovat kiinni, ja niiden terälehtien kärkien hento punerrus tulee kauniisti esiin.


 
Ihanaa kun on puutarha, jossa voi puuhata koko päivän. Tänään en olisi malttanut ollenkaan lopettaa kuopsuttelua ja siemenpusuukoiden kääntelyä. Perkasin kukkamaita, ajettiin laajat nurmialueet keräävällä ruohonleikkurilla, ja laitettiin kasvimaata viljelykuntoon kattamalla maan pinta ruohokatteella.
Kasvimaalle tulevia siemeniä tutkaillessani huomaan, että tiedostamattani minua on alkanut viehättää suosikkikasvieni kaikenlaiset lajikkeet. Eri kasviksia ei välttämättä ole kovin montaa erilaista, mutta silti joudun pohtimaan, miten saatavissa olevan viljelyalan jakaisin parhaiten kun...
- porkkanoita on viittä eri väriä; oransseja, keltaisia, valkoisia, punaisia ja violetteja
- kesäkurpitsoita kuudenlaisia, samoin talvikurpitsoita
- kaaleista löytyy kahden väristä parsakaalia, kukkakaalia ja lehtikaalia
- sipuleista löytyy kelta-, puna-, hopea-, salotti-, ruoho-, valko- ja kiinan sipulia
- papuja löytyy neljää erilaista sorttia
- lisäksi tietysti kasvimaalle tulee palsternakkaa, punajuurta, naurista ja lanttua, perunaa unohtamatta.

yrttilaatikoissakin tulee ahdasta, kun basilikaa on tulossa thai-. punainen-, kaneli-, mammutti-, ja sitruunabasilikat, salviaa on kahta eri lajia, ja erilaisia muitakin yrttejä on runsaasti. 

Meillä on vielä kokonaan ratkaisematta, miten tulemme vihannekset säilyttämään talven aikana, mutta eiköhän ratkaisu löydy jossain vaiheessa. Olen joka tapauksessa hurahtanut hyötyviljelyyn ihan totaalisesti.


Kukkatarhan puolella kevätesikot ovat parhaimmillaan. Ella- mummin punaiset esikot hehkuvat keltaisten vierellä.

 

Seljapensaan juurella kevätkaihonkukat ovat muodostaneet somia mättäitä.


ihakuusen juurella onn vanha puska kevätvuohenjuurta. En koskaan muista siirtää sitä kuusen alta pois, ja toisaalta miksi pitäisikään, kun se loistaa siellä kuusen kainalossakin ihan yhtä hyvin.


Täytyykin ottaa ja tehdä kunnon kamerakierros pihamaalla heti huomenna. Puutarhassa on meneillään kevätkukkien paraati, jota ei sovi missata.

Ihanaista lauantaita!



Kesätapaamisesta ja taimista



Helei, kaikki puutarhabloggaajien kesätapahtumaan tulevat!


Muutaman kanssa onkin ollut aiheesta jo puhetta, mutta laitan vielä tähän yhteisesti. Ilmeni, että joillakin meistä on ylimääräisiä taimia nurkissa pyörimässä, ja että ne mielellään toisi mukana puutarhabloggaajien päivään jaettavaksi. Minun puolestani tämä käy paremmin kuin hyvin! On aina huippua saada puutarhaansa kasveja, jotka kantavat mukanaan tarinaa; kesätapahtumassa annetut tamet muistuttavat antajastaan ja ihanasta päivästä.

Muutamia juttuja tuli kuitenkin mieleeni aihetta koskien.

- Ei oteta tätä velvoitteena, että kaikkien pitäsi tuoda kasveja. Ylimääräisten taimien omistajat pääsevät tapaamisessa helposti liiasta eroon, mutta kaikilla ei tokikaan tarvitse olla tuotavaa.

- Noudatetaan myös iloisen antamisen periaatetta, ja ajatellaan, että jaettu ilo on moninkertainen, kun puhutaan puutarhastelusta. - Vastalahjaa ei välttämättä tarvita, eikä ole tarkoitus alkaa käydä taimilla kauppaa.

- Meitä on tulossa aika moinen joukko, tällä hetkellä 12 bloggaajaa on ilmoittautunut mukaan. Kaikille ei välttämättä tarvitse olla taimia annettavaksi.

- Jos haluat tuoda jakoon kasveja puutarhastasi, muistathan, että kaikilla meillä ei vielä ole kotilo- ongelmaa. Jos pihassasi on lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita, tuothan taimet paljasjuurisina ja juuret pestyinä,vaikkapa kosteaan sanomalehteen pakattuina tai sitten ruukutettuna pesun jälkeen puhtaaseen säkkimultaan. Tämä varotoimenpide siksi, etteivät kotiloiden munat pääse leviämään uuteen puutarhaan kasvin mukana.

:)

Meille keittopäivälliselle saapuvat saavat mukaansa viemisiksi ainakin kevätesikoita, sillä muurahaiset ovat kuljetelleet niiden siemeniä pitkin poikin nurmikkoa, ja siementaimia putkahtelee sieltä täältä. Ne otan joka tapauksessa talteen ennen ruohonleikkuuta, mukavaa, jos niille löytyy uusi koti jostakin. :)


Keittopäivällisestä puheen ollen, kerrothan Riinalle ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruokavaliorajoitteesi. Teen mielelläni sellaisen ruuan että se käy kaikille. (Olen toiminut entisessä ammatissani jonkin aikaa dieettikokkina, joten älä arastele kertoa, vaikka ruokavaliosi olisi haastavakin. )

Tästä pääset katsomaan puutarhabloggaajien kesätapaamisen ohjelmaa ja ilmoittautumisohjeita.

Innolla odotan teidän kaikkien tapaamista!

torstai 21. toukokuuta 2015

Tiitti ja Töötti


Viime viikonloppuna olimme mökillä yökylässä.
Ihan rannan tuntumaan meitä tuli seamman kerran katsomaan herra ja rouva Hanhi.  Luontoportista oli jälleen kerran apua, ja totesimme lintujen olevan kanadanhanhia. Lapset antoivat niille nimiksi Tiitti ja Töötti.


Ne päästivät kuvaajan ihan lähelle.



Toinen, ilmeisesti rouva- Hanhi, oli pulleudesta päätellen ihan pian valmis munimaan.
Fiina haukkua rompsotteli rannalta juoksunarusta kovin innokkaasti hanhia. Se meni kuitenkin ihan hämilleen kun herra- Hanhi, alkoi motkottaa sille. (Yllä olevasta luontoportin linkistä voit kuunnella miten se äänteli.)

Uroshanhen tehdesssä Fiinalle selväksi, kuka järven rantoja hallitsee, naaras suki itseään kaikessa rauhassa.


Kun teimme lähtöä, hanhet menivät lepäämään kivelle rannan läheisyyteen. Saa nähdä, tekevätkö ne johonkin mökkirannan tuntumaan pesän, ja saamme niistä vakiovieraat. Toivottavasti eivät niin lähelle, että olemme häiriöksi toisillemme kesän aikana.





maanantai 18. toukokuuta 2015

Puutarhabloggaajien kesätapaaminen lähestyy.

Puutarhabloggaajien kesätapaaminen on vajaan kuukauden kuluttua! Vielä ehtii hyvin ilmoittatua mukaan.


Tällä kertaa tapaamme Tampereen seudulla kesäkuun toisena lauantaina, eli 13.6.. Ajankohta on kesäkuussa, sillä haluamme olla varmoja, että vierailukohteemme pensasruusut ovat ehtineet kukkaan.

Alustava ohjelma olisi seuraava:

- noin klo 11
Tapaaminen Tampereella Hatanpään arboretumissa.
Kiertelemme ja katselemme aikamme, ja syömme mahdollisesti piknik-lounaan tai käymme syömässä lähistöllä. Kahvihampaan kolotukseen järjestyy apua arboretumin kesäkahvilasta.

- noin klo 13
jatkamme matkaa Pinsiön taimistolle.

- noin klo 14.30 (mikäli aika kuluu taimistolla, jää tämä kohde välistä. Päätetään päivän mittaan, miten asian kanssa tehdään. )
matka jatkuu Hämeenkyröön, Frantsilan Kehäkukkaan, jossa on yrttinäytepuutarha, kahvila ja puoti. Kehäkukassa nautimme päiväkahvit.
Viimeistään klo 15. 45 istumme jälleen autoihin, ja jatkamme matkaa...

- Klo 16 alkaa ruusuntuoksuinen kierros Hanna ja Lauri Korpijaakon puutarhassa. Lauri Korpijaakko on Suomen ruususeuran puheenjohtaja, ja hänellä on maalaistalon pihapiirissä mittava kokoelma kotimaisia omajuurisia pensasruusuja.  Puutarhassa on myös paljon omenapuita, maatiaisperennoja ja luonnon kasveja, sekä monipuolinen hyötypuutarha.

...Kun olemme katselleen ja valokuvanneet riittävästi, halukkaat ovat tervetulleita käymään meillä, asumme kahden kilometrin päässä Korpijaakon puutarhasta.
Valmistan meille etukäteen ison kattilallisen keittoa, jotta kenenkään ei tarvitse nälkäisenä lähteä taittamaan kotimatkaa. Meidän puutarhaamme saa toki myös tutustua jos haluaa.

Karkun juna-asema on meiltä vartin matkan päässä, ja viimeinen juna lähtee Tamperetta ja jatkoyhteyksiä kohti aikataulun mukaan klo 19.13. Mikäli ilta meillä venyy ja Karkun juna menee menojaan, voin heittää tarvittaessa ihmisä Tampereellekin.

ILMOITTAUTUMINEN:

31.5.2015 mennessä.
Riina ottaa sähköpostitse vastaan ilmoittautumisia:  versojavaahteramaelta@phnet.fi

Muistathan ilmoittautuessasi kertoa mahdolliset erityisruokavaliotarpeesi illan keittoateriaa ja mahdollista piknikkiä varten. Kerään pienen ruokatarpeiden hankkimisesta aiheutuvan kulukorvauksen päivän aikana, joten varaa hieman käteistä mukaan. :)

Kerro myös, mikäli saavut junalla Tampereelle, ja tarvitset autokyytiä vierailukohteisiin, niin saamme järjestettyä riittävän määrän autollisia ihmisiä mukaan.


Lämpimästi tervetuloa mukaan!

terveisin, Riina ja Laura

perjantai 15. toukokuuta 2015

Arvo nousee






En ole oikein koskaan arvostanut vuorenkilpiä. Mökin edellinen asukas on niitä kuitenkin yrittänyt kasvattaa kukkaruukuissa ja varvikon joukossa. Nyt silmiini sattui MTT: eli maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sivuilla uutinen, sekä aiheeseen liittyvä artikkeli jotka nostaa tuon joka pihan väheksytyn perennan arvoon arvaamattomaan. :)



Oikein leppoisaa viikonloppua!

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Luonnonkukkia


Havahduin ajattelemaan, että jos puutarhassani ei olisi ainuttakaan suomalaista luonnonkasvia, jäisi kukkavalikoima paljon pienemmäksi.
Melkein kaikki perennathan ovat jossain maassa alunperin luonnonkasveja, joita kasvikeräilijät- ja tutkijat ovat tutkimusmatkoiltaan tuoneet puutarhoihin, ja joista sitten on jalostettu lukematon määrä erilaisia perennoja.
Suomen luonnonkasvisto ei kuitenkaan joudu ollenkaan häpeään ulkomaisten ihmeiden rinnalla. Meiltä löytyy kukkivia kasveja pikkuisista, hennoista niitty- ja ketokasveista toista metriä korkeisiin komeisiin kasveihin ja voimakkaasti leviäviin maanpeittäjiin, kosteikkokasveja unohtamatta.
Meidän laaja tonttimme on tarjonnut monenlaisia kasvupaikkoja luonnonkasveille, ja useimmat kukkapenkkeihin siirtämäni perennat ovat kotoisin omalta tontilta. Monet ovat myös kulkeutuneet lahjana toisten harrastajien puutarhoista. Osan olen kylvänyt siemenestä, itsekerätystä, saadusta tai ostetusta.

Tässä maljakossa on meidän tontin joutomailta kerätty kukkakimppu. Joukossa on ukon- kurjen ja harakan kelloa, ojakärsämöä, puna-apilaa, kultapiiskua ja siankärsämöä.


Samalta alueelta kerätty kevätkimppu sisältää valko- ja sinivuokkoja sekä pikkukäenrieskaa.



Yläkuvan keto-orvokki väri-iloittelee kaikissa mahdollisissa väriyhdistelmissä, joissa on keltaista tai sinistä. Alla toinen variaatio keto-orvokin siementaimista.


Kevätesikot ovat ihastuttavia. Muurahaiset kuljettavat niiden öljypitoisia siemeniä, ja taimia putkahtelee milloin mistäkin.


Kaikki vuokot kuuluvat tietysti lunnonkasvien aateliin, kevätpuutarha ei olisi mistään kotoisin ilman sini- ja valkovuokkoja.


Erilaisia luonnonvaraisia kellokukkia löytyy monta; Kissankello, kurjenkello, harakankello (kuvassa), peurankello, ukonkello..


Sitten löytyy kurjenpolvia, jotka on alunperin luonnokasveja, ja joita myydään taimistoilla sulassa sovussa muiden perennojen kanssa: verikurjenpolvi, tummakurjenpolvi, kyläkurjenpolvi (kuvassa), ojakurjenpolvi, metsäkurjenpolvi..


 Lisäksi löytyy suuri joukko muita luonnon kukkia, jotka koristavat puutarhaani:

Päivänkakkara


Lehtosinilatva. Kuvassa valkokukkainen muoto. Monista sini- ja punakukkaisista luonnonkukista on olemassa myös valkoinen muoto. Esimerkkinä sinilatvan lisäksi vaikkapa verikurjenpolvi, ketoneilikka ja kurjenkello.


Voi olla myös toisinpäin. Yleensä siankärsämö on valkoinen, mutta siiitä on löydetty lunnosta myös punakukkaisia kantoja, jotka on otettu kaupalliseen viljelyyn. (kuvassa taustalla valkoinen isorikko ja sininen peurankello, jotka ovat niinikään luonnonkasveja)


 Edessä ketoneilikka ja taustalla ajuruoho, eli timjami, käy myös mausteeksi. Tosin mausteeksi kasvatettava timjami on jonkin verran aromaattisempaa kuin luonnonvarainen sisarensa. Kuva on harmillisen huono, täytyy ensikevänä kuvata tämä kaksikko uudelleen.


Ojakellukka on viehättävä omalla tavallaan. Pritanniassa erilaiset lunnon kellukat ovat suosittuja.


Keltamaksaruoho


Tummatulikukka


Ihanimmista ihanin; Kalliokielo.



 Lemmikkiä ei toki sovi unohtaa.



Jos haluat luonnon kukkia puutarhaasi, eikä niitä ole muuten saatavilla, niitä voi myös kylvää siemenistä. Siemeniä löytyy esimerkiksi Suomen Niittysiemenestä. 
Luontoportista puolestaan löytyy tunnistusapua, mikäli joku kaunis tienpientareen kukkanen ei löydä nimeä.

Luonnonkasvit ovvat erottamatoon osa suomalaisten mielenmaisemaa. Reijo Taipale tässä laulaa niittykukista. Moni on varmasti kerännyt seitsemän kukkaa juhannusyönä tyynyn alle ja toivonut näkevänsä unia tulevasta rakastetustaan.  Kosmetiikkayritykset käyttävät hyväkseen luonnon kasvien eri aineosia, mutta myös mielikuvia siitä, että luonnon kasvit ovat itsestään selvästi osa hyvinvointia. Jos shampoopullon kyljessä on kielon tai koivunoksan kuva, se luo ihan tietynlaisia mielikuvia kuluttajan mieleen verrattuna eksoottisten kasvien kuviin.

Halusin kirjoittaa luonnon kukista siksi, että minusta eksoottiset ihmetykset ovat nykyään niin paljon esillä puutarhamyymälöissä. Minusta meidän pitäisi enemmän arvostaa sitä, mitä löytyy tästä ihan läheltä. Haastankin kaikki pongailemaan luonnonkukkia ensikesänä. Kukista voi kerätä vaikka siemeniä, joita voi kylvää omalle pihalle. Muistathan kuitenkin jokamiehen oikeudet, sekä sen että osa luonnon kasveista on uhanalaisia tai rauhoitettuja. Harvinaisen kukan siemenet on syytä jättää kasvupaikalle, jotta luonnonvarainen kasvikanta pysyy elinvoimaisena. Kukaan ei kuitenkaan estä valokuvaamasta luonnonkasveja kasvupaikallaan.

Tässä vielä tummakurjenpolvi.