sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Kuu kiurusta kesään...


Vähän viime vuoden toistoa, mutta joka vuosi kiurut ilahduttavat kun niiden laulun kuulee ensimmäisen kerran. Niiden laulu on niin elämän ihmettä täynnä. Pellon yllä kieppuvat omaan uniikkiin tyyliinsä myös töyhtöhyypät. Kummallista että ne vuosi vuoden perään tekevät pesänsä pellolle, vaikka traktorit rynnistävät saamoille pelloille silloin kun poikaset ovat juuri ja juuri sen ikäisiä että osaavat kipittää karkuun.
Laulujoutsenet ovat myös kerääntyneet pellon notkelmaan. Niiden kokoontumismeininki alkoi pääsiäisen pyhinä muutamasta kymmenestä. Nyt niitä on jo varmasti sata ellei enemmän. Täydet sympatiat parvea lähinnä olevalle naapurille; lintujoukko on meiltä noin puolen kilometrin päässä, ja silti niiden kälkätys alkaa kuulua hirsiseinien sisäpuolelle heti auringon nousun jälkeen. Voin vain kuvitella millainen mekkala kuuluu muutaman kymmenen metrin päässä joutsenparvesta asuvien naapurien luo. Tämä joutsenkuva on viimevuodelta.


Tänään on ollut ihanan lempeä kevätpäivä. Ilma on sateen jäljiltä kostea ja tyyni. On puuhattu ulkona koko päivä, haravoitu ja siivoiltu nurkkia, ja rakennettu viikon kuluttua meille muuttavalle hauvavauva Huugolle juoksutarhaa...
Lunta ei ole oikeastaan enää kuin aurauskasoissa, vaikka aprillipäivän aamuna näytti siltä että talvi tulee uudelleen ihan toden teolla, kun koko aamupäivän satoi nenäliinan kokoisia lumihiutaleita. Se taisi kuitenkin olla paikallinen aprillipila, sillä iltapäivällä aurinko teki parastaan, ja sulatti lumet matkoihinsa.

Puutarha nukkuu vielä. Kevään hräämistä odotellessa täytyy nauttia sisäkukkasista.


Ihan kohta maasta ponnistavat ensimmmäiset lumikellot. Ihanaa!


Oikein hyvää kevättä rakkaat ystävät!