Kevään pienet ihanat

Nyt on kevään pienien ihmeiden aika. Pienet ihanat ihmeet nousevat maasta. Pienen ihanan tunnistaa siitä, että sitä katsoessa on itsekin mentävä ihan pieneksi maan tasalle. Pienet ihmeet ei tuulta pelkää, matalia kun ovat. Vain keväällä pienet kukat pääsevät oikeuksiinsa, kun ympärillä on vielä vähän värejä. Kesällä pienet ihmeet jäisivät isompien kukkien jalkoihin.
Aina kun katselen keväisiä valokuvia, huomaan hyräileväni tai vihelteleväni erästä tiettyä kappaletta. Juuri äsken yllätin itseni taas tuosta puuhasta näitä kuvia ladatessa.
Se musiikkikappale on tietysti Vivaldin vuodenajat: kevät. Voit kuunnella sen tästä.

Tänä aamuna kipaisin ihan äkkiä pihalla kameran kanssa. Kevättähdet ovat nimittäin avanneet suloiset nuppunsa, ja kiiruhdin niitä tervehtimään.

 Krookukset valaisivat etupihan vielä ruskeaa nurmikkoa. Mehiläisiä ja kimalaisia oli paljon liikkeellä. Krookukset on ensimmäisiä mesilähteitä noille rakkaille pörriäisille.

Krookukset menivät vetisiksi nopeasti, kun niiden kukinta-aikaan sattui satamaan räntää joka toinen päivä, ja yöllä oli pakkasta.



Lumikellot puolestaan eivät ole vaihtuvista ilmoista piitanneet. Kylmä sä on saanut ne kukkimaan pidempään.

Tähän aikaan vuodesta olen hellämielinen leskenlehdille, myöhemmin esiin putkahtavat lehdet saavat kyytiä.

Lasten perinne on kerätä kevään pienistä ihmeistä kukkakimput. Maljakot ovat peräisin Portugalista häämatkalta eräältä katukaupustelijalta. Silloin en arvannut että ne pääsisivät ihan oikeasti hommiin, viehätyin niihin niiden soman ulkomuodon vuoksi.

5- vuotiaan kukat

kohta 11 vuotta täyttävän tyttären kukat.

Vielä on melkein kuukausi aikaa ilmoittautua mukaan puutarhabloggaajien kevättapahtumaan. Lisää tietoa löydät TÄÄLTÄ. Tervetuloa!

 

Kaunista viikkoa!

Paljon kysymyksiä ja vastauksia

Sain Liebster award- haastekysymyksiä kahdelta blogiystävältä. Vastaan oikein mielelläni molempiin kysymyskokoelmiin. Kiitos kysymyksistä Saila ja Sara

Sailan kysymykset ja vastaukseni niihin: 

1. Milloin blogisi näki päivänvalon ja kauanko se antoi odottaa itseään?

Ensimmäisen puutarhablogini taisin perustaaa suunnilleen 8 vuotta sitten, blogi on sittemmin vaihtunut muutamaan kertaan, koska blogipalvelut eivät ole toimineet moitteettomasti. Nykyisen blogin perustin kesällä 2012, kun edellisen blogini kaikki kuvat katosivat monen vuoden ajalta bittiavaruuteen blogipalvelu Vuodatuksessa tapahtuneen tallennuskömmähdykseen vuoksi.

 

2. Millainen suhde Sinulla on puutarhaasi?

Puutarha on minun hyvä ystäväni. Tiedättekö semmmoinen oikein hyvä ystävä, jonka kanssa voi jatkaa juuri siitä mihin edellisellä kerralla on jääty, eikä tarvitse aloittaa alusta silloin kun tapaamme. Puutarha alkaa kotiovelta, ja lyhyen matkan vuoksi puutarha on osa arkea ja juhlaa. Joskus en muista sitä päiväkausiin, ja joskus en tekisi mitään muuta mieluummin kuin viettäisin aikaa puutarhani kanssa, nuuhkimassa ja ihmettelemässä kaikkea eteen sattuvaa.  En voisi asua kerrostalossa, vaikka se niin paljon vaivattomampaa olisikin.

3. ...entä rikkaruohoihin, ovatko ne karvoja nostattavia kauheuksia vai maan tilaa osoittavia oheiskasveja?
4. Kuinka kanssakäyminen rikkaruohojen/oheiskasvien kanssa sujuu...kuinka ahkera perkaaja olet?

Rikkaruohot, niin, rikkaruohot. Ne nyt vain yksinkertaisesti kuuluvat puutarhaan. Olisihan se hienoa, jos puutarhaan ei pesiytyisi kutsumattomia vieraita, mutta toisaalta, kuokkavieraathan vasta tekevät juhlat oikeiksi juhliksi. Sallin rikkaruohot puutarhassa monessa kohtaa, koska meillä on paljon joutomaata. Meillä on hehtaarin tontti, ja elämässäni on paljon muutakin haastetta kuin rikkaruohoista huolestuminen. Siksi keskityn puutarhassani mieluummin asioihin, jotka minua ilahduttavat, kuin niihin , jotka aiheuttavat harmia. Pyrin tekemään puutarharatkaisuni niin että rikkaruohojen kasvupaikat rajataan ulkopuolelle sieltä, mihin niitä ehdottomasti ei haluta, kuten kasvimaalle tai hentojen kivikkokukkien joukkoon. Palatakseni kysymykseen, minulle rikkaruohot taitavat olla enemmän noita maan tilaa osoittavia oheiskasveja. Sitäpaitsi monet rikkaruohot tarjoavat ravintoa puutarhan hyönteisille paljon runsaammin kuin mikään mitä itse voisi kasvattaa. Ohdakkeista esimerkiksi olen kirjoittanut TÄÄLLÄ.
Villivihannekset odottavat myös ottajaansa pitkin tonttia, niissä on suuri voimavara hyödyntämättä. Tällä hetkellä keittiöön asti pääsee vain nokkonen. Poimulehti, vuohenputki, maitohorsma, voikukka ja moni muu sopisivat viherjauheeseen ja teeainekseksi.

 
  5. Onko kasvimaasi/kukkamaasi puhtaalla mulloksella vai katepeiton alla lämpimässä?

Kasvimaalla käytän ruohonleikkuujätettä katteena. Kukkamaassa pyrin peittämään maan pinnan kasveilla - paljas mullos houkuttelee vain siemenrikkaruohoja luokseen. Paljas mullos inspiroi istuttamaan uusia kasveja, ja kertoo, ettei kukkamaa ole vielä valmis. Maanpeittokasvit ovat ihanan monimuotoisia ja viehättävä osa puutarhaa. Luonnossa maan pinta ei ole koskaan paljas; Joka paikassa kasvaa jotakin, tai sitten maan pinnalla on maatuvia kasvinosia katteena.  Kivikkokukkamaa on esimerkki nuoresta istutusalueesta, joka odottaa että kasvit kasvavat, kehittyvät ja peittävät maan pinnan.

6. Onko puutarhanhoito puolisosi kanssa yhteinen harrastus ja ilonaihe?

Puutarhastelu taitaa olla enemmän minun harrastukseni, mutta kyllä puutarha on ilonaihe koko perheelle.

 
7. Mitä kasveja juuri nyt haluaisit puutarhaasi? Mistä et milloinkaan luopuisi?

Haluaisin kukkivia puita - sekä koristesellaisia että hedelmiä tuottavia. Hortensioita, syreenejä, kurjenpolvia ja iiriksiä tuskin myöskään koskaan on liikaa...

En haluaisi luopua etupihamme suurista koivuista. Toivon että ne elävät ja kukoistavat vielä monta vuotta, vaikka ne ovatkin jo varmasti lähes satavuotiaita. Ne kasvavat kuitenkin sellaisella paikalla, ettei mikään ole niiden juuria häirinnyt, ja ne ovat yhä erittäin elinvoimaisia ja terveitä.

8. Millaisia rakennelmia ja laatoituksia/kiveyksiä suosit...uusia, tuunattuja...

Suosin aika luonnonmukaisia rakennelmia; kuorikatetta ja erilaisia luonnonkivituotteita. Eli sellaisia jotka kestävät, mutta jotka sopivat vanhan maalaistalon miljööseen. Jos pihaamme rakennettaisiin kiveys vaikkapa betonikivistä, niin se tulisi hurjan kalliiksi, ja olisi todella vaikea määritellä mihin asti sitä pitäisi rakentaa, koska etupihamme jatkuu joka suuntaan pitkälle. 

9. Paras työkalusi? 
Ohuet nahkaiset puutarhahansikkaat, joita menee useita pareja kesän aikana.

10. Mielipuuhasi puutarhassa/kasvimaalla?

Valokuvaaminen, istuskelu ja ihastelu.

11. Paras hetki puutarhassasi?

Tuokio sateen jälkeen, kun aurinko tulee pilvestä, linnut puhkeavat laulamaan, kukat avaavat sateelta suojassa olleet kukintonsa, ja ilma tuoksuu huumaavan raikkaalta ja rehevältä. 

 

 Ja Saran kysymykset ja vastaukseni:

 1. Mikä on blogisi aihepiiri?

Kaikki tässä blogissa pyöriin enemmän ja vähemmän puutarhan ympärillä. Kantavana ajatuksena on se, että kaunista voi löytyä mistä vain ja milloin vain. Paratiisi avautuu jokaisen takapihalla ja toisaalta vaikka vain yhden ainoan pionin kukan keskeltä.

2. Miten kauan olet blogannut ja onko blogisi muuttunut ajan kuluessa?

(katso Sailan kysymys nro.2.)  :)

3. Mistä vuodenajasta pidät eniten ja miksi? 

Kaikissa vuodenajoissa on oma viehätyksensä, mutta kevät taitaa sittenkin viedä voiton. Kevään ihme on joka vuosi uusi.

4. Millainen on unelmapuutarhasi?

hmm. Onpa vaikea vastata tähän kysymykseen tyhjentävästi! Unelmapuutarhassani kaikkialla kukkii, kasvaa ja rehottaa, siellä on suojaisia soppia linnuille ja hyönteisille. Aurinkoa ja varjoa on sopivasti, samoin erilaisia levähdyspaikkoja. Siellä tuoksuu yrteiltä, syreeniltä ja kypsyvältä sadolta. Hyötypuuutarha on yltäkylläinen ja hyvin hoidettu.  Omasta puutarhastakin voisi saaada sellaisen, ja tavallaan se vähän kuin onkin jo unelmieni puutarha, joskin olisi mukavaa, jos siellä olisi enemmän aikaa ja puhtia puuhata, jotta se näyttäisi vähän enemmän hoidetulta ;)

5. Mistä kukasta pidät kaikkein eniten?

Tähän aikaan vuodesta on pakko sanoa, että krookukset on parasta mitä kevätpuutarhassa voi olla.

 Kuukauden kuluttua ajattelen luultavasti toisin, ja silloin puhkeavat valkovuokot ja kevätesikot vievät voiton. 

Kesäkuussa rakastan omenapuiden kukkakuohua, syreenin tuoksuvia kukkia, päivänkakkaroita ja suloista metsäkurjenpolvea.

 Heinäkuussa mieleni lumoaa erilaiset kellokukat, pionit, ruusut ja ketoneilikka;

 elokuussa on kärhöjen, liljojen ja unikoiden aika. 

Syys- lokakuussa iloitsen syyshohdekukasta, syysasterista ja nauhuksista. :)

6. Onko sinulla jokin erityisen rakas matkakohde?

Mökkireissut vievät tässä elämäntilanteessa voiton kaikesta muusta. Mutta jos sitä ei lasketa, niin mieleni kaipaa silloin tällöin meren äärelle. Hanko, Rauma ja Porin Yyteri meren rantoineen saa sieluni liikahtamaan.



7. Tärkein kirjailija, kuvataiteilija tai säveltäjä?

Elina Karjalaisen tuotanto on puhutellut minua eniten kaikkina ikäkausina. Lapsen luin Uppo- nalleja, ja niitä luen jälleen omille lapsilleni, Elina Karjalaisen pakinat ja muut kirjoitukset osuvat omaan huumori- ja draamasuoneeni sattuvasti.
Kuvataiteilijoista Salvador Dalin surrealistiset työt ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen, pidän myös paljon valokuvataiteesta.
Vivaldin neljä vuodenaikaa, ja Sibeliuksen tuotanto ovat minulle rakkaita. Pidän klassisesta musiikista, mutta toisaalta jazz ja blues toimivat myös kohdallani hyvin.



8. Luitko lapsena Aku Ankkaa?

Kyllä. Muistan kuinka samanikäisen serkkuni kanssa makasimme tuntikausia sängyllä mahallaan ja pidimme Aku Ankka sulkeisia. Aku Ankat pääsivät myös iltalukemiseksi lukuisiin majoihin, joita siskoni kanssa rakensimme. Erityisesti muistan vanhaan heinähäkkiin jauhosäkeistä ja paalinaruista rakentamamme majan jossa nukuimme kolme yötä, vaikka riippuvat vuoteemme olivat todella epämukavat. 



9. Pidätkö eläimistä?
Kyllä. Eläimet hallitsevat kuuntelmisen ja läsnäolon taidon monia ihmisiä taitavammin.

10. Pidätkö eniten tummasta suklaasta, maitosuklaasta vai valkosuklaasta?

Tumma- ja maitosuklaa on aina hyvää ja melkein missä muodossa tahansa. Valkosuklaa on sinällään suuhuni liian makeaa, mutta esimerkiksi juustokakussa lyömätön makupari raikkaiden marjojen kanssa. Sulkaa taipuu moneen. (Kuvassa suklaatäyte kakun tai kääretortun väliin. Ohje löytyy vanhasta leivontablogistani TÄÄLTÄ.) 

11. Kerro itsestäsi jotain hauskaa tai yllättävää tai ihan mitä vain!

Käytin ensimmäisen kerran ripsiväriä 25- vuotiaana. Sitä ennen lookkini oli aina naturell, myöskin omissa häissäni. :)



Kiitos inspiroivosta ja hauskoista kysymyksistä! Palaan omiin kysymyksiini, ja heihin jiolle haasteen laitan, myöhemmin. 

Etsintäkuulutus

Kevät on tullut pihamaalle. Siellä kukkivat krookukset, lumikellot, leskenlehdet ja sinivuokot.

Ei kukaan ole sattunut törmäämään kameran makroputkeen viimeaikoina? Olen piilottanut (eli hukannut) järjestelmäkamerani makroputken johonkin. Harmillista! En omista pokkarikameraa ollenkaan, joten joudun tyytymään tavalliseen kameran objektiiviin, ja se ei ole ollenkaan sama asia, kun pitäisi päästä kuvaamaan kevään pieniä kukkivaisia.

Täytyy järjestää kotona suuretsinnät; Löytäjälle muhkea palkinto.

Olen ollut kyllä viimeaikoina todella hajamielinen muutenkin. Olen muun muassa hämmentänyt fysioterapeuttia lähettämällä hänelle tekstiviestillä viikonlopun kauppalistan (joka oli tietysti tarkoitettu miehelleni), eikä kameran makroputki ole ainut asia joka on minulta ollut hukassa viime päivinä. Mitähän kevätpökerrystä nyt on liikkeellä?

Olo on kuin Laulavalla lintukoiralla:

"Kapustan kätkin missä se on?
Missä on kapula verraton?
Missä on tollo, missä on pallo ? - Voi minä onneton karvakallo!
Piiloon kun pistän niin samalla hukkaan,
hikihän nousee touhussa tukkaan..."

-Elina Karjalainen:  Laulava lintukoira (Uppo- Nalle- sadusta)-

Olen saanut haasteen, joka sisältää inspiroivia kysymyksiä, kiitos Kivipellon Sailalle! Palaan kysymyksiin tuonnempana.  Palaan myös suloisten kevätkukkasten pariin uudelleen ihan pian. Kyllä tämä tästä. Pikkuhiljaa ja päiväkerrallaan tavarat löytyvät ja unohtuneet asiat palaavat mieleen. Ei saa olla itselleen liian ankara. Elämässä on kuitenkin niin paljon asioita, jotka ovat kauniita ja joista voi olla kiitollinen.

Kaunista ja tuulista huhtikuuta!

Pääsiäistä!

Rauhallista pääsiäisen aikaa!