Makrokuvahaaste: Tammikuu

Ihanaa kun talvi koristelee proosallisetkin paikat!  Sadevesikaivon ruma musta muoviputki sai pakkaspäivänä juhla- asun.

 

Tammikuu muiden makroilijoiden silmin löytyy klikkaamalla kuvaa alla:

Makrohaaste: Uusi

Kaunista loppiaista kaikille!

Pakkanen tekee uusia kuurankukkia joka aamu. Jälleen luonto näyttää ylivoimaisuutensa luovuudessa.  Varjon puolella väreinä on vain siniharmaan eri sävyjä. (Lähikuvasta huomaa myös kiusallisesti että kameran linssi kaipaa puhdistamista)

Lisää uutta löydät kun klikkaat kuvaa:

Makrohaaste: muistot

Vuoden viimeinen makrohaaste. Aiheena on MUISTOT.

 

Tammikuussa ihmeteltiin tyttären huoneeseen joulun alla muuttaneita pikku otuksia. Gerbiiliveljekset Manteli (kuvassa) ja Pähkinä toivat vipinää arkeen.

Helmikuussa oli suojasää. Ruusunversot pysäyttivät omalla piikikkäällä estetiikallaan. Niin suloisella kukalla on aika mahdottoman paljon piikkejä varressaan.

Maaliskuussa ehkäistiin flunssaa, ja kaivettiin pakastimesta vitamiineja.

Huhtikuussa kevät lähti kohinalla liikkeelle, eikä takatalvikaan lannistanut maasta puskevia pieniä ihmeitä.

Toukokuussa oli kukkatulvahuuma ja aurinko herätti puutarhan.

Kesäkuu oli harvinaisen kylmä ja sateinen.

Heinäkuussa sää oli kuin tropiikissa, satoi ja paistoi vuoron perään ja lämpötila pysytteli kolmenkymmenen asteen yläpuolella pitkän aikaa.

Heinäkuun viimeisinä päivinä menetimme rakkaan ihmisen rajulle sairaudelle. Puutarhablogi piti elokuussa taukoa.

Syyskuussa opin antamaan kauniiden asioiden tulla vastaan ja hoitaa. Yht´äkkiä kaunista löytyi joka puolelta.

Lokakuussa löysimme unelmiemme piilopirtin Seitsemisen kansallispuiston läheltä. Elämään tuli uusia ulottuvuuksia, karu luonto ja oma luonnon muovaama ranta tuntui hengästyttävän ihmeellisiltä. Yövyimme mökillä ensimmäisten yöpakkasten aikaan, ja saimme nähdä kuinka jää otti järven hiljalleen otteeseensa.

Marraskuussa kasvatettiin suolaa. Puutarhuri ei talvikaudellaakaan nahoistaan pääse...

Viimein tuli joulukuu. Lasten kanssa virittäydyttiin jouluun. Saimme tänne Pirkanmaallekin valkean joulun. Auriko hemmotteli meitä joulunpyhinä.

Kiitokset kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää ja onnellista vuotta 2015!

Makrokuvahaaste: Järjestys

Ettei esiintyisi epäjärjestystä....

Voi käyttää muffinssipeltiä...

Reseptiä on myös hyvä seurata oikeassa järjestyksessä.... :)

Omenapiirakka (uunipellillinen)
(kkp = n 1,5dl)
2 munaa
1 1/2 kkp sokeria
1kkp maitoa
3 kkp vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl inkivääriä
2 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
2 tl vaniljasokeria
100 voita sulatettuna
pinnalle :
1 litra omenapaloja
1 pss. vanijakastikejauhetta
  2 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
300g rahkaa
* vaahdota sokeri ja munat
* sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe, mausteet ja vaniljasokeri. Lisää seos maidon kanssa taikinaan. Sekoita lopuksi joukkoon voisula
* Kaada taikina leivinpaperille syvälle uunipellille. Sekoita omenalohkot, kaneli,vaniljakastikejauhe ja rahka ja levitä seos taikinan päälle. (tai jos teet muffinsseja, laita muffinssivuoan pohjalle 1,5rkl taikinaa ja sitten rahkaseosta jokaisen muffinssin päälle noin ruokalusikallinen)
* Paista 175 asteessa noin 45 min. (muffinsseja 225 asteesssa 12-15 min)

Lisää järjestystä löytyy kun klikkaa alla olevaa kuvaa:

Makrokuvahaaste: Kirja

On yksi kirja, joka ansaitsee tulla esitellyksi jos tällainen haaste tulee vatsaan.

Mummoni isä ihaili kirjansidontataitoa, ja hän sidotutti itselleen ja jälkipolville talteen Kotilieden vuosikertoja. Sain vuoden 1932 kirjaksi sidotun vuosikerran lahjaksi mummoltani.

Kansikuvat ovat Martta Vendelinin kuvittamia. Lokakuussa reilu 80 vuotta sitten kansikuvassa kerättiin sieniä.

Lokakuun 1932 numeron sisällysluetttelo paljastaa, että eivät kodin lehden teemat ole paljonkaan muuttuneet vuosikymmenten aikana.

Mainokset  ja "tiedotteet" kuuluivat lehteen jo tuolloin.

Olisihan tuossa kirjassa esittelemistä useammaksikin postaukseksi. Nämä maistiaiset riittänevät nyt tällä kertaa.

Lisää vastauksia makrohaasteeseen KIRJA, löydät kun klikkaat alla olevaa kuvaa:

Makrokuvahaaste: Pikkuinen

Näettekö tuon pienen roskannäköisen tuossa lounaaseen osoittavassa auringonkukan terälehdessä, vasemmassa alareunassa?

Laiton kameraan makroputken ja katsoin sitä roskaa vähän tarkemmin.

Ei se ollutkaan roska. Vaan joku hyvin pikkuinen.

Ja suussa sillä on vielä pikkuisempi.

Ne syövät ja tulevat syödyksi. Elävät omaa elämäänsä puutarhassani, vaikkei niitä aina tule huomanneeksi.

Pikkuisia juttuja löydät lisää kun klikkaat alla olevaa kuvaa:

Makrokuvahaaste: vihreä

Pieni lude on pukeutunut hienosti.

Lisää vihreää löydät kun klikkaat alla olevaa kuvaa:

Makrokuvahaaste : satu

Nyt olisi keijukaisille alennusmyynnissä helmiä kaupan..

Ja tossuja puoleen hintaan.

Makrokuvahaasteessa tällä viikolla satu. Muita satuja voit käydä katselemassa kun klikkaat alla olevaa kuvaa:

Makrokuvahaaste 152: Vihreä

Pikkuruinen öttiäinen asuu jalopähkämöpöheikössä. Löysin sen sieltä ensimmäistä kertaa jo jokin aika sitten, ja yhä vain se siellä tykkää asustaa. Pähkämön lehdet maistuvat sille, mutta pöheikössä riittä kyllä lehtiä ilman että kasvit pikku mutustelusta juurikaan kärsivät.

Lisää vihreää löydät kun klikkaat kukkaa:

 

Kiitokset Taiskalle inspiroivista makrohaasteista!

Makrokuvahaaste 151: Kahdeksan

Muita kahdeksikkoja löydät kun klikkaat kukkaa:

Makrokuvahaaste 149: Lusikka

Tiesin heti tämän viikkoisen haastesanan nähdessäni, mitkä lusikat kaivaisin astiakaapista kuvattavaksi sillä ne olisivat puutarhablogiin parhaiten sopivat. Nämä lusikat on tehty Carl von Linnen syntymän 200 vuotisjuhlan kunniaksi, ja kuuluivat ilmeisesti mummoni yhdelle tädille, joka oli ammatiltaan puutarhasuunnittelija.

Carl von Linne kehitti pohjan kasvien tieteelliselle nimistölle, eli sille järjestelmälle, jonka avulla kasvit voidaan tunnistaa, nimetä ja luokitella tieteellisen nimen perusteella.  Esimerkiksi Juhannusmorsian- ruusun, Rosa Pimppinellifolia- ryhmä "Juhannusmorsian", tieteellinen nimi kertoo että kasvi kuuluu ruusuihin, tarkemmin pimpinellaruusuihin, ja lisäksi lajikkeen joka on Juhannusmorsian. Nimeen voidaan vielä liittää alkuun Rosaceae, mikä kertoo, että kasvi kuuluu ruusukasvien heimoon.
(kuva Suomen Ruususeuran sivuilta)

Kasvi saattaa olla nimetty esimerkiksi ulkonäön, tuoksun, löytöpaikan tai löytäjänsä nimen mukaan. Missä päin maailmaa tahansa voi etsiä jonkun tietyn kasvin tieteellisen nimen perusteella. Näin esimerkiksi ulkomaiselta siemenmyyntisivustolta voi löytää juuri haluamansa kasvin. Ja siksi puutarhuriopiskelijat ympäri maailmaa pänttäävät kasvilatinaa.

Lusikan nurjalla puolella on Linnen lempikasvi vanamo, joka sai tieteellisen nimensä hänen mukaansa; Linnea borealis.

 

 Muiden lusikoita löydät kun klikkaat kukkaa: