Kaunis ja lempeä lokakuu

Eipä olisi uskonut, että lokakuusta voisi kirjoittaa "kaunis ja lempeä", mutta tänä vuonna nuo molemmat adjektiivit toteutuvat.

Muutamaa pakkasyötä ja niitäkin harvempaa sademylläkkää lukuunottamatta ilma on ollut lempeä, siinä kymmenen asteen tietämillä. 

Lempeä sää on mahdollistanut monenmoiset puutarhahommat.

Laitoin pienen kasvimaan talvikuntoon, kurpitsojen ja papujen naatit saivat jäädä kasalle matojen ruuaksi. Kaksi ruutua kunnostin istutuskuntoon. Toiseen istutin talvivalkosipulia ja kylvin porkkanaa; jostain vanhasta puutarhalehdestä luin että porkkanan, persiljan ja palsternakan voisi kylvää jo syksyllä. Toinen ruutu sai osakseen kunnon möyhennyksen, kun lisäsin kasvualustaan hiekkaa ja turvetta; siihen istutin kaikki terassin kaidelaatikoissa olleet monivuotiset yrtit.

Tässä lokakuun aikana jaksamisen mukaan koitetaan saada kasvimaalle lisää ruutuja valmiiksi kevään kylvöjä varten. 

Mansikan taimet on kasvaneet kesän valeistutuksessa multasäkissä. Nekin toivottavasti pääsevät kasvimaalle maahan asti piakkoin. Eilen vielä löysimme pikkuapulaisen kanssa lokakuun lempeän sään kypsyttämän mansikan. Kukkiakin on vielä runsaasti ja muutama raakile.

Lintuja hemmotellaan tänä syksynä ja tulevana talvena. 

Pihlajat notkuvat marjojen painosta.

Unohdin valokuvata pihan vaahteran upean ruskan. Suurin osa lehdistä on varissut kukkamaahan perennojen suojaksi. Muuta talvisuojaa ei perennapenkki kaipaakkaan.

Tuleeko puuruskasta maaruska, kun lehdet varisevat maahan? (muovilaatikkko on toimittanut lasten majaleikissä pöydän virkaa, vaahteran alla kukkapenkin takana on kesällä ihana piilomaja)

Ruska on ollut harvinaisen upea tänä syksynä, vaahtera ei suinkaan ole vienyt kaikkea huomiota. Kauniit lämpimät värit tekevät hyvää ennen talvea.

Tuomipihlaja

Kanadanatsalea, takana purppurakeijunkukka ja onnenapila, aluskasvina rönsyleimu.

Lamoherukan lehdet on kuin ne olisi paahdettu uunissa ja maustettu intialaisilla mausteilla.

Herttoniemi- ruusu

Seppelvarpu

Helmiorapihlaja

Lumipalloheisi

Juhannusruusu

Helmipihlajan suloiset sirot lehdet.

 Kukkiakin löytyy vielä. Lämpöiset sävyt sopivat täydellisesti ruskan keskelle.

Syysasterin ihastuttavat kukat avautuvat vasta syyskuun lopulla. Viimeiset kukkakimput siitä kerätään yleensä isänpäiväksi maraskuussa, ellei kestävä lumipeite tule maahan sitä ennen.

 Silkkiunikot kukkivat yhä vieläkin.

Punakärsämö on kukkinut heinäkuun lopulta asti.

Samoin on tehnyt syyshohdekukka. Siinä on kaikki ruskan värit.

Keto-orvokit ovat kukkineet saunapolun varressa varhaisesta keväästä väsymättä koko kesän.

 

Jackmannii- kärhö on avannut vielä muutamia satunnaisia kukkia.

Iltasella kun pimenee, voi katsella vaikka kauniisti tehtyä suomalaista dokumenttielokuvaa puutarhasta ja rakkaudesta. Eedenistä itään on katsottavissa TÄÄLLÄ kuukauden ajan.

Kaunista lokakuuta sinulle!