Kyllä minun kelpaa!!!

 Kesä on alkanut puutarhassa. Kukkamaa on ihanimmillaan kun kaikki perennat puskevat virkeitä versojaan maasta. Pioneissa on nuppuja, kurjenpolvet, liljat, leimut, ritarinkannukset ja monet muut kasvattavat versojaan. Pitää kyllä paikkaansa, kun sanotaan, että perennapenkki on parhaimmillaan kolmen vuoden kuluttua perustamisesta. Kaikki siirtämisestä hermostuneet kasvit ovat nyt juurtuneet kunnolla, ja maa alkaa olla peitossa niin ettei rikkaruohoilla juuri ole jalansijaa. Nyt kukkivat lemmikit ja esikot sekä särkynyt sydän, pikkusydän, jumaltenkukka ja muutama tulppaani

Olen ollut monta päivää ihan tohkeissani. Ihana opiskelija teki kukkamaan reunuksen valmiiksi, kun itselläni ei tuntunut voimat riitävän. Voi miten se on hieno! Kyllä nyt kelpaa kuljeskella pitkin kukkamaan reunaa kukkia ihailemassa!

Nautin kovasti esikoiden ja lemmikkien heleistä ja hennoista kukinnoista. 

 Särkynyt sydän on niin ihana, niin ihana.

Jumalten kukka on hieno ja erikoinen. Sopii tämän hetken värimaailmaan. Se on joku heräteostos muutaman vuoden takaa. Siitä on tullut komea mätäs muutamassa vuodessa.

Kalliokielokin on juurtunut ja kukkii somasti sikin sokin lemmikin ja pikkusydämen kanssa.

Upea väriyhdistelmä tuli sattumalta liljan versosta ja pikkusydämestä.

Tummakurjenpolven kasvutapa on hauska. Menin halpaan ja luulin että siinä on joku ötökkä tehnyt tihutöitään, mutta lutussa olevan lehden alla olikin vain kimpullinen nuppuja!

Sain jo pian tänne muutettuamme naapurin emännältä kulleron taimen. Istutin sen vanhaan penkkiin, jossa se sinnitteli rikkaruohojen seassa tehden ensimmäisinä vuosina yhden kukan, kunnes lakkasi kukkimasta kokonaan. Sitten siirsin sen tähän uuteen kukkamaahan. Viimekesänä se teki muutama lehden, ja luulin että se aikoo vallan menehtyä, mutta mitä vielä! Se yllätti minut parhaalla mahdollisella yllätyksellä: se kukkii!!

Ruusukvitten on myös kotiutunut.

Ryteikkö kukkamaan takana on raivattu, ja nyt pääsen vaivatta kuvaamaan myös penkin taakse.
Ylimmäisenä kuvassa on pian kukkiva tummakurjenpolvi ja akileija. Etualalla keltakurjenmiekam miekkamaiset lehdet ja välissä liljoja ja syysleimun lehtiä. Siellä jossain välissä on myös Endless summer- hortensia ja joku kärhö. Paljon kukkia tulossa! Luultavasi hortensia täytyy kuitenkin siirtää johonklin, missä se mahtuu kasvamaan kunnolla. Tai sitten se pääsee rehottamaan sopivasti sitten kun akileija ja kurjenpolvi ovat kukkineet ja joutavat antamaan sille tilaa.. Täytyy tämä kesä katsoa, miten homma toimii.

Kukkamaan takaosassa oli myös jotain ihan pientä ja kaunista jalopähkämön lehdellä.

On myös toinen syy olla tohkeissaan. Kuluvalla viikolla pääsemme aloittamaan kivikkoa.

Perjantaina saatiin multaa....

ja tässä suunnitelma:

Kasvit käytiin hankkimassa viimeviikolla.

Purppuratuomi:

Kauniskaarnainen tuohituomi:

Helmiorapihlaja:

Helmipihlajan ihanat lehdet:

Kevät- ja kanadan atsaleat:

 

Maanpeittoperennoiksi tulee rönsyakankaalia, tuoksukurjenpolvea, konnantatarta sekä lukuisia oman pihan perennoita. Ja tuleehan sinne tietysti myös muutama kärhö... Tästä se lähtee.

Maanpeittokasveista yksi ihanimpia on tuoksumatara. Se kukkii Ihan kohta talon vierellä pallohortensian alla. 

Kerroin muutama viikko sitten joutsenista. Näyttää siltä että ne ovat päättäneet jäädä pellolle koko kesäksi.

Juuri kylvetyllä pellolla on epäilemättä mukava makoilla..

Iltaisin ne lähtevät järvelle nukkumaan kovan kaakatuksen saattelemina..

Kotipihassa kukkivat tuomipihlajat ja norjanangervot.

Seljapensas on kauneimillaan.

Puutarhuri kulkee onnellisena pitkin puutarhaa...

... ja katselee kuinka mettiäiset ahkeroivat.. Koulua on enää muutama päivä, ja sitten pikkupuutarhurikin pääsee kesälaitumille. Nauttikaa kesästä!!