Täällä ollaan

Olen luvattoman kauan laiminlyönyt tätä blogia ja teitä rakaat blogiystävät. Hirmuisen sitkeä flunssa on ollut vierailulla perheessämme, eikä se meinaa millään lähteä matkoihinsa. Jokainen perheenjäsen on vuorollaan saanut sen niskaansa. Omasta muutaman päivän flussasta toki olisin vielä selviytynyt, mutta kun lapset sairastavat vuorotellen, alkaa hoitajankin voimat olla lopussa pikkuhiljaa; yövalvomista kuumeisten, yskivien ja tukkoisten lasten vierellä on ollut riittävästi ja vähän ylikin kuluneiden viikkojen aikana. Perheen pää oli lisäksi yhden viikon työmatkalla, jolloin valvomiset jäivät kokonaan minulle.
Esikoinen on yhä kipeä, ja viikonlopun riennot jäävät meiltä väliin. Perheen miesväki lähtee lauantaina sukulaisen syntymäpäiville. Me jäämme tyttären kanssa viettämmään tyttöjen iltaa, ja potemaan flunssaa. Luemme ääneen L.M. Montgomeryn Anna- sarjan kirjoja. On ihanan nostalgista lukea niitä omalle tyttärelle - itse luin Anna -kirjat varmasti kymmenen kertaa lapsena. Vuonna 2002 on suomennettu sarjasta kaksi uutta kirjaa, joita en ole aikaisemmin lukenut, ja ne on kiva lukea nyt ensimmmäistä kertaa. Lukemista meillä riittää kesään asti - kirjoja on yhteensä kahdeksan.

 Yksi viikko oltiin välissä terveitäkin, ja silloin järjestin serkkutapaamisen meille, joten puutarhablogi jäi silloinkin vähän jalkoihin, kun leivontablogiin oli pitkästä aikaa paljon lisättävää. Jotkut ovat jo leivontablogissani käyneetkin, tervemenoa vain katselemaan, jos leipomisjutut kiinnostaa. Viimeisimpänä siellä on maan mainio jäätelöohje, johon ei tarvitse jäätelökonetta.

Tänään ulkoilutin hetken kameraa muuallakin kuin terassilla pikaisesti. Yöllä on ollut paljon pakkasta, ja ilmassa on ilmeisesti kosteutta jonkun verran, koska joka paikka on valkean kuuran peitossa. Kaunista!

Päivä on pidentynyt huimasti. Aamulla on jo valoisaa ennnen kahdeksaa, ja illalla näkee vielä viideltä ihan hyvin ilman ulkovaloja. Auringonnousut ovat olleet huikean kauniita.

Jossain välissä olen kuitenkin päässyt kameran kanssa ulos päätä tuulettamaan. Yhdellä viikolla lunta tuli valtavasti. Pilvisten päivien kuvat ovat melkein mustavalkoisia.

9- vuotias Fiina- koira nauttii talvesta. Kun se pääseen vapaana juoksemaan, se piehtaroi hangessa selällään silmin nähden nauttien. Joskus se saa puruluun, joka ehdottomasti täytyy tulla syömään ihmisten läheisyyteen, silloin ne maistuvat parhailta.

Muutama kuva vielä terassilta, johon pääsin kuvaamaan silloinkin kun muuten en päässyt lasten kanssa ulos.

Yhtenä päivänä ilma tuntui yht´äkkiä keväiseltä. Aurinko pehmitti talon katolta lumikinokset, jotka tulivat ryskyen alas. Ja räystäästä tippui vettä. Tuuli tuoksui jo kevättalvelle.

Tänään kuulin kuinka tintti viritteli kevätlauluaan pihakoivussa. Maaliskuuta ja kevättä kohti mennään.

Kaunista viikonloppua, oikein hyvää ystävänpäivää ja riemua pulkkamäkeen laskiaisena!