Huomasin sen yhtenä aamuna, kun lähdin ulos kameran kanssa pitkästä aikaa. Kaste oli noussut korkealle, tuoksui raikkaalta, omenilta ja viljapellolta. Olisi pitänyt pukea saappaat. Vaikka yöllä ei ollutkaan satanut, housunpuntit ja sukat kostuivat aamukasteen voimasta.
Kivikosta on tullut viidakko. Nyt olisi aika katkoa kuihtuneita perennan varsia. Toisaalta annan itselleni luvan ajatella, että talventörröttäjätkin on kauniita. Eniten huolissani olen siitä, että jos jätän tulikukkien kukkavanat paikoilleen, mahtuuko kivikkooni tulevina vuosina mitää muuta kuin tulikukkaa. Yhdessä metrinmittaisessa kukkavanassa on siemeniä varmasti tuhansia. ( jos joku on kiinnostunut tummatulikukasta, niin nyt olisi oikea aika pyytää siemeniä lähetettäväksi)
Silkkiunikot saavat minun puolestani siementääkin, ne sopivat keveinä ja hentoina mihin vaan. Kylvää huiskautin niiden siemeniä vähän sinne tänne keväällä.
Kärhöt ovat voineet kivikossa mainiosti. Muisti tekee minulle kepposiaan, enkä nyt yhtäkkiä muistakkaan minkä nimisiä nämä kärhöt olivatkaan. Ei se mitään, onhan ne kauniita ilman nimeäkin.
Liljoillakin on jotain hienoja ja kuninkaallisenkuuloisia nimiä. Kukkamaassa ne kukoistavat vuodesta toiseen, elleivät joudu myyrän ruokalistalle.
Kuunliljat ja rohtosuopayrtit loistavat myös aamuauringossa.
Kaunista syyskuuta!
ps. lämmin kiitos myötäelämisestä ja osanotoista! On kova paikka kun anoppia ei enää olekkaan paikalla jakamassa meidän perheen elämää. Pikkapulainen "soitti" muutama päivä sitten mummille Taivaan kotiin. Mummilla on kuulemma siellä kaikki hyvin.
Kauniita kuvia ja kukkia. Mulla ei tuota tummaa tai yleensäkään mitään tulikukkaa ole. Jos viitsit postitella, otan ilomielin siemeniä vastaan. Haluaisitko jotain siemeniä vaihdossa?
VastaaPoistaKiitos! Laitan oman postauksen vielä noista tulikukista lähipäivinä, niin tiedät minkä näköinen se on kukkiessaan. Mielellän lähetän sinulle siemeniä! Täytyy tulla blogiisi kurkkimaan, että mitä siemeniä sinulla olisi tarjolla... :)
PoistaSyksyssä on haikeaa kauneutta, värit on niin lämpöiset ja kauniit.
VastaaPoistaNuo unikkokuvat on jotenkin todella herkät ja ihastuttavat.
Lämmin osannotto ja halaus anoppisi poismenon vuoksi. <3 (Minulta meni edellinen postauksesi jotenkin ohi)
Hyvin määrittelit, haikeaa kauneutta, totta tosiaan. Haikeus tulee, kun kesä on ohi. mutta toisaalta kaikki on yltäkylläisen täyteläistä, valo ja värit vahvoja. Kumma kun en ole aiemmin tullut kasvattaneeksi unikoita, ne on niin kuvauksellisia!
PoistaKiitos osanotoista!
Lämmin osanotto suureen suruunne. Suru tekee alakuloiseksi pitkäksi aikaa.
VastaaPoistaHeinä-elokuun olen ollut siskoni tukeana, kun hänen miehensä kuoli. Tuntuu. kuin kesä helteineen olisi jäänyt välistä pois.
Mielelläni ottaisin tummantulikukan siemeniä. Miten toivoisit sähköpostiteltavan? Keltakukkaista tulikukkaa minulla on jo ennestään. Sitä löytyisi minulta.
Kauniita syyskuvia olet ottanut.
Kiitos osanotosta! Suru tekee mielialaan ihan erilaisen vireen kuin mikään muu. Voimia sinulle myös, vierelläkulkijan osa on arvokas ja tärkeä läheisille jotka kaipaavat surussa tukea.
PoistaTuo tummatulikukka on myös keltainen, mutta sen heteet ovat huomiotaherättävän tummanpurppuraiset. Laitan sinullekin mielelläni siemeniä! Laitan lähipäivinä postauksen tulikukasta, niin näet millainen se on. laitan sitten sinulle sähköpostia jos sellainen löytyy bloggerin profiilistasi.
Voi kiitos! Aina en jaksa puutarhaa hoitaa, mutta valokuvaaminen on terapeuttista.