torstai 31. heinäkuuta 2014

Kaipaan..




Tällä viikolla olemme saatelleet Taivasmatkalle rakkaan ja läheisen ihmisen. Sairaus oli kova ja vei nopeasti. 
Mieli on haikea, olo epätodellinen. Oli siunaus että saimme muutaman päivän aikaa hyvästellä hänet. Jälleennäkemisen toivo lohduttaa ja kantaa meitä jotka jäimme häntä kaipaamaan. Olen kiitollinen että sain oppia tuntemaan niin hienon ihmisen kuin hän oli.


Puutarha-asiat ovat hieman loitommalla vähän aikaa. Palaan jälleen kun voimat siihen riittävät. Ihanaa ja kaunista loppukesää kaikille teille!


6 kommenttia:

  1. Oi kun kauniit pisaralliset kuvat :)

    VastaaPoista
  2. Voimia toipumiseen ja ikävään. Lohdutushaleja myös. Toivottavasti puutarha antaa lohtua <3

    VastaaPoista
  3. Läheisen poismeno on käsittämättömän raskasta. Silloin tajuaa millaisen seinän edessä on, kun toinen on lähtenyt matkalle, jonne jälkeen jäävillä ei ole asiaa. Se lopullisuus on järkyttävintä, kun ei voi enää sanoa eikä kysyä, vaikka kaikenlaista tulee mieleen. Onneksi teille jäi edes pieni aika hyvästelyyn, ja paljon hyviä muistoja, joihin palata.
    On vaikea löytää lohdutuksen sanoja, mutta sydämessäni olen surussasi mukana, Laura!

    VastaaPoista
  4. Otan osaa suruusi. Voimia sinulle, vaikka maailmasta katosikin värit niin ajan myötä ne pikkuhiljaa palautuvat. Ja läheisesi muistot lämmittävät, hän elää sydämessäsi.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaikille lohduttavista sanoista ja osanotoista!!

    VastaaPoista

Kommettisi tekee iloiseksi!