perjantai 20. helmikuuta 2015

Sielu solmussa




Joskus sanat loppuvat kesken.
Tyttäremme paras ystävä menehtyi onnettumuudessa torstaina. Kyse on TÄSTÄ uutisesta.

Vaikka kuinka käännän mielessäni asiaa edestakaisin, en voi asiaa muuttaa. En voi ottaa lapsen surua pois.

Ei ole sanoja, joilla voisin lapsensa menettäneitä vanhempia lohduttaa.

Voin vain olla. Kertoa, että olen paikalla.
Huokaista hiljaisen rukouksen surevien puolesta.



Sielu on solmussa.

5 kommenttia:

  1. Tätä uutista oli hyvin surullista lukea lehdestä.
    Halauksia ja jaksamista kaikille läheisille.

    VastaaPoista
  2. Miten hauraasti olemmekaan elämässä kiinni. Voimia tyttösen läheisille ja ystävänsä menettäneelle.

    VastaaPoista
  3. Kamala juttu :( Tälläistä EI saa tapahtua! Voimia teille <3

    VastaaPoista
  4. Suruista suurin on kohdannut tyttäresi ystävän perhettä. Voi vain olla vierellä, kuunnella ja hienovaraisesti auttaa arjen askareissa.
    Tyttäresi surussa olet paras tukija. Varmaan kouluyhteisössäkin asiaa käsitellään tiiviisti.

    Voimia teille kaikille suuren surun päiviin. Lämmin halaus. Piri

    VastaaPoista
  5. Luin tämän postaukseni heti kun julkaisit sen. Kyyneleet valuivat poskille, eikä löytynyt mitään sanoja vaikka olisin halunut jotenkin lohduttaa.
    Olette olleet monta kertaa mielessä ja rukouksissa.
    Voimia edelleen tytön vanhemmille ja kaikille läheisille sekä teidän perheelle!

    VastaaPoista

Kommettisi tekee iloiseksi!