Tammikuussa ihmeteltiin tyttären huoneeseen joulun alla muuttaneita pikku otuksia. Gerbiiliveljekset Manteli (kuvassa) ja Pähkinä toivat vipinää arkeen.
Helmikuussa oli suojasää. Ruusunversot pysäyttivät omalla piikikkäällä estetiikallaan. Niin suloisella kukalla on aika mahdottoman paljon piikkejä varressaan.
Maaliskuussa ehkäistiin flunssaa, ja kaivettiin pakastimesta vitamiineja.
Huhtikuussa kevät lähti kohinalla liikkeelle, eikä takatalvikaan lannistanut maasta puskevia pieniä ihmeitä.
Toukokuussa oli kukkatulvahuuma ja aurinko herätti puutarhan.
Heinäkuussa sää oli kuin tropiikissa, satoi ja paistoi vuoron perään ja lämpötila pysytteli kolmenkymmenen asteen yläpuolella pitkän aikaa.
Heinäkuun viimeisinä päivinä menetimme rakkaan ihmisen rajulle sairaudelle. Puutarhablogi piti elokuussa taukoa.
Syyskuussa opin antamaan kauniiden asioiden tulla vastaan ja hoitaa. Yht´äkkiä kaunista löytyi joka puolelta.
Lokakuussa löysimme unelmiemme piilopirtin Seitsemisen kansallispuiston läheltä. Elämään tuli uusia ulottuvuuksia, karu luonto ja oma luonnon muovaama ranta tuntui hengästyttävän ihmeellisiltä. Yövyimme mökillä ensimmäisten yöpakkasten aikaan, ja saimme nähdä kuinka jää otti järven hiljalleen otteeseensa.
Marraskuussa kasvatettiin suolaa. Puutarhuri ei talvikaudellaakaan nahoistaan pääse...
Viimein tuli joulukuu. Lasten kanssa virittäydyttiin jouluun. Saimme tänne Pirkanmaallekin valkean joulun. Auriko hemmotteli meitä joulunpyhinä.
Kiitokset kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää ja onnellista vuotta 2015!