sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Hedelmäkummajaisia


Hankin jouluksi erilaisia eksoottisia hedelmiä maisteltavaksi. Etsin vähän tietoa noista kummajaisista. Ensimmäisenä vuorossa on passionhedelmä.

Passionhedelmä, eli kärsimyshedelmä, Passiflora edulis. -> Passion = kärsimys, kukan väritys kuvaa Kristusksen kärsimystä ja ylösnousemusta edeten tummasta purppuran kautta vaaleaan, lisäksi kukan keskellä on ristiä muistuttava kuvio; Flora= kukka; edulis = syötävä.


Ulkonäön perusteella tämä hedelmä jäisi monilta kaupan hyllylle. Passionhedelmä on sitä kypsempi, mitä ryttyisempi se on, jätä siis sileäkuoriset hedelmät kaupan hyllylle sillä ne ovat raakoja. Hedelmä kypsyy kyllä huoneenlämmössä etyleeniä (= luonnon oma kypsymistä edistävä kaasu, jota monet kasvit erittävät ilmaan) tuottavien omenien kainalossa noin viikossa, mikäli et onnnistu hankkimaan valmiiksi ryttyisiä passioneja. Passionhedelmä erittää itsekin runsaasti etyleeniä, joten banaanit ja muut etyleenille arat hedelmät kannattaa pitää kaukana.

Hedelmä on monelle puutarhurille tutun monivuotisen kärsimyskukkaköynnöksen erään lajin hedelmä, joka kasvaa trooppisella ja subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä. (Käsimyskukka link). Kasvi on alunperin kotoisin Brasiliasta. Passionhedelmä sisältää runsaasti A- ja C- vitamiineja, kaliumia ja ravintokuituja.

Kun ryttyisen hedelmän leikkaa halki, sisällä on yllätys:


 Keltaisen kiisselimäisen hedelmälihan ympäröimät siemenet ovat syötäviä. Maku on omalaatuisen maukas ja täyteläinen, sekä hyvin hapokas - hapokkuus lähentelee tyrnin hapokkuutta. Mitä kypsemmmän ja ryttyisemmän hedelmän onnistut hankkimaan, sitä vähemmän happoinen se on. Itse en montaa hedelmää pystyisi syömään pelkästään, vaan suun kaipaa tasapainottajaksi jotakin miedonmakuista - siksi passion varmasti sopiikin hyvin erilaisten maitotuotteiden kanssa.
Tyttären sanoin "sammakonkutumaisen" hyytelön voi lusikoida hedelmästä suoraan suuhunsa (kuten Tansaniassa tehtiin), tai sen voi käyttää hedelmäsalaatin kastikkeeksi tai vaikka rahkaan tai muuhun maitopohjaiseen jälkiruokaan, vaikka juustokakkuun tai jäätelöön.
Passionhedelmä sopii myös maustamaan esimerkiksi salaatinkastikkeita.


Kuoren sisäpuoli on kaunis, ja toistaa kärsimyskukalle tyypillistä värimaailmaa.




9 kommenttia:

  1. Sammakonkudulta tosiaan näyttää! ;O) En ole tainnut koskaan tuota maistaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hih, sammakonkutu on aika osuva ilmaus, jos ei tietäisi mitä tuo vihertävä sotku on, ei kyllä ihan heti tulisi mieleen maistaa... Mutta hyvää se on kuitenkin, suosittelen!

      Poista
  2. Tiedätkö, minä en ole koskaan maistanut tuota passionhedelmää, vaikka ulkomailla lomaillessa monia erikoisuuksia hedelmien tiimoilta on tullut maistelluksi.
    Itse ostin eilen granaattiomenan ja se muistuttaa hieman sisällöltään passiota. Marjat vain ovat punaiset ja hedelmäliha vähäisempi. Maku on mieleeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. granaattiomena on minunkin herkkua, ja hedelmästä riittä ihmeen paljon syötäväksi upean värisiä siemeniä - raihnaisen näköisen hedelmän sisällä on todellakin yllätyksiä. Seuraavaksi sinun täytynee korkata sitten passionhedelmä :)

      Poista
  3. Minäkään en ole tainnut koskaan maistaa tuoretta passionhedelmää, mutta sitä taitaa olla ainakin joissakin mehuissa ja jugurteissa, jotka ovatkin sitten hyviä!
    Hienoja kuvia ja hyödyllistä tietoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) no siinä tapauksesssa sinun pitää lähteä kauppaan katselemaan hedelmähyllyjä ja ostaa pari passionhedelmää. :)

      Poista
  4. Tulipa hyviä makumuistoja mieleen tuosta! En ole kyllä suomessa tuota koskaan maistanut, on niin monet hedelmät olleet täälä pettymyksiä Brasilian jälkeen että en oo kaikkia ees kokeillu. Pitää joskus maistaa kestääkö tuo kuljetuksen maun kärsimättä

    VastaaPoista
  5. Sansibarissa söin näitä herkkuja kymenittäin aamiaisella. Nyt kuuluu meidän perheen säännöllisiin herkkuihin. Taimet kasvaa nyt ikkulaudallamne.

    VastaaPoista

Kommettisi tekee iloiseksi!