Maaliskuu - kevätkuu

Tuntuu kuin kalenteri olisi hypännyt kokonaan maaliskuun yli ja siirtynyt suoraan huhtikuuhun. Ulkona on ihan keväistä, valoisaa ja lumetonta. Viimevuonna maaliskuussa lunta oli monta kymmentä senttiä ja pakkanen paukkui nurkissa. Moni povaa vielä takatalvea. Pikkuapulainen on sitä mieltä, että koska on maaliskuu, on kevät - maaliskuuhan on kevätkuukausi.

Kukkamaassa kaikki on valmista kevättä varten. Haravoin kuivuneet perennanvarret ja vaahteranlehdet pois uuden kasvun tieltä.
Kyllä vaan, löytyi ihan oikeaa vihreää!

Lumikellot odottelevat sopivaa hetkeä avata kukkansa

Kukkamaassa on kolme alppiruusua perennojen seassa. Ne talvehtivat suht hyvin kukkapenkin takana kasvavan vaahteran varjossa. Alppiruusut olen hankkinut vasta tämän uuden kukkamaan valmistuttua, koska aiemmin puutarhassani ei ollut niille sopivan varjoisaa paikkaa. Ensikesänä olen ajatellut hankkia muutaman lisää, ja istuttaa ne pihametsään, jossa männnyt ovat jo kasvaneet riittävän suuriksi luodakseen alleen riittävästi varjoa.

Kukkamaan alppiruusut ovat Grandiflorum, Elviira ja Mikkeli. Täksi kevääksi onn vihdoin odotettavissa kukintaa.

Elviirassa on monta pulleaa nuppua.

Samoin Grandiflorumissa. Se taitaa olla suomeksi Puistoalppiruusu.

Mikkeli. Nuppuja siinä ei ole yhtään, näistä silmuista tulee uusia lehtiä. Vähän sen silmut näyttävät paleltuneilta, harmi, toivotaan että se kuitenkin jaksaa tehdä uusia lehtiä. Se kuulemma kukkii vasta muutaman vuoden kuluttua istutuksesta. Jaksan odottaa...

Esikot oikovat myös lehtiään. Nuput ovat jo lehtien tyvellä aloittamassa matkaansa taivasta kohti.

Keltakurjenmiekallakin on jo pienet vihreät alut. Hyvin tuo kosteikkokasvi viihtyy tavallisessa kukkamaassakin.

Kivikossa näyttää rauhalliselta.

Sammalleimut on virkeitä.

 

Joku on ehtinyt jo tehdä nuppujakin. Ihme touhua!

En muistanut jouluviikolla ottaa kuvaa kukkivasta sammaleimusta, mutta löysin todisteen kukintayrityksestä. 

 

Keltamaksaruohon alkuja oli muutama epämääräinen kourallinen. Se on levinnyt talvesta piittaamatta ilahduttavan nopeasti.

Tähän kivenkoloon ei enää muuta mahdukkaan.

Toisessa kiven kolossa on muurikello.

Uskaltaisinko toivoa kevätatsalean kukkivan tänä keväänä?

 

Mehitähtien poikueet ovat runsaslukuisia.

paljon lisäysmateriaalia. Nämä mehitähdet kasvavat kiven päällä kouralliessa multaa.

Laitetaan vertailun vuoksi kuva samasta kivestä viime elokuulta. Lämpimässä auringonpaisteessa mehitähdet muuttuvat erivärisiksi.

Kevät tulee ihan pian. Jipii!!