Kukkatulvahuuma

 

Helteet sateiden jälkeen ovat parasta mitä puutarha ja puutarhastelija voivat keväällä toivoa. Kaikki kasvaa kohisten ja kukat joiden pitäisi kukkia kesäkuussa, kukkivat jo täyttä päätä, yhtäaikaa joidenkin sellaisten kukkien kanssa, jotka yleensä kukkivat jo toukokuun alussa.

Esikoiden aika on parhaimmillaan. Viimevuonna istutetut kevätesikot kukkivat jo innokkaasti kivikkomaassa.

Syvämultaisessa kukkamaassa kauemman aikaa olleet punaiset esikot ovat ihan täppösen täynnä kukkia.

Siellä on myös keltaisia kevätesikoita, vuorotellen punaisten kanssa koko 10 m penkin matkalta.  Parin vuoden päästä näyttää somalta, kun kaikki taimet ovat kasvaneet isoksi. (hui kun kuvasssa näkyy rikkaruohoja! ne kyllä pian jäävät muiden kasvien jalkoihin eivätkä pääse tuon isommiksi.)

Kukkamaassa on myös tervehdys Kuusirannasta, julianesikko. Hirmu suloinen! Luulen että siirrän sen kivikkomaahan, matalana se pääsee siellä paremmin oikeuksiinsa.

Kukkamaa on rehevöitynyt ihan silmissä.

Tässä kuva noin viikko sitten:

Ja tältä näyttää nyt: ( onpas valokuvaaja ollut vinossa...)

Talon kuistin molemmin puolin on lähes koko päivän varjossa oleva nurkkaus. Vielä näyttää aika vaatimattomalta, mutta kesän mittaan siihen tulee kaikenlaista. Narsissien takana kasvaa kotkansiipisaniaista, narsissien kohdalla pallohortensiaa ja sormivalenagervoja, seä ihan etualalla tuoksumataraa ja syysvuokkoja.

Sitten mennään kivikkomaahan.

Purppuratuomi kukkii jo. Siinä on ihmeen paljon kukkaterttuja.

Näin jossain puistossa ison täydesssä kukassa olevan purppuratuomen. On Aika huikea näky, kun iso puu on aivan vaaleanpunaisen kukkavaahdon peitossa. Sitä odotellessa...

Pikkuapulaisen syntymäksi istutettu suklaakirsikka on ihan täynnä kukkia. Muut kirsikat vasta harkitsevat nuppujensa avaamista. Toivottavasti kirsikoita tulee ilman ristipölytystäkin.

Helmipihlajan nuoret lehdet ovat siroja ja kauniita. Kuvasta huomaa, kuinka paljon ilmassa on koivun siitepölyä.

Helmipihlajan juurella on viime keväänä istutettuja rönsyleimuja. Siinäpä vasta kiitollinen kukka!
 ( voikukat kitkemättä)

Vettäkin saisi tulla, jotta nämä näyttäisivät vähän virkeämmiltä ja tuo siitepöly huuhtoutuisi pois.

 

Sammalleimut reunustavat kivikkomaan "julkisivua" ketohärkin kanssa. Täytyykin muistaa ottaa kuva koko kivikkomaasta.

 Tämänkin näköisiä on seassa.

Voikukat tunkevat joka paikkaan, ja niiden keltaiset pikkuaringot loistavat kivikkkomaassakin odottamassa että joku kitkee ne pois. Kuohkeasta maasta ne lähtevät onneksi tosi helposti irti. samalla kun valokuvailee, voi napata ohimennessään muutaman voikukankin irti. Ei tarvitse ottaa erikseen aikaa kitkemiselle. Ei sillä, onhhan voikukat suloisia mutta saavat minun puolestani kuitenin kukkia mieluummin kukkamaan vieressä kuin kukkamaassa. :)
Keltainen on alkukesän ja syksyn väri puutarhassa. Kevätesikot, narsissit, tulppaanit - ja sitten vielä kultatyräkki ja tarhatyräkki, jotka ansaitsevat tulla esitellyksi. nekin ovat hyvin asettuneet paikalleen.

Parvitulppaanit lopettelevat jo. Muutama kukka houkuttelee vielä mehiläisiä. Pikkutulppaanit näyttävät viihtyvän kivikkossa. ehkä uskallan siihen istuttaa niitä lisääkin, kun myyrät eivät niin helposti löydä niiden luo kun pohjamaan ja kasvualustan välissä on 2x suodatunkangas.

Nautitaan helteistä! Ja teille jotka olette tulossa puutarhabloggaajien kevättapaamiseen Marketanpuistoon ensi lauantaina; Nähdään!