Suuri saalistaja

Fiina löysi eräänä päivänä jotakin kiinnostavaa halkokasasta. Menin katsomaan varmuuden vuoksi, ettei siellä vain ole käärmettä, sillä muutamia vuosia sitten meidän pihassa oli kyitä.

Halkopino on aika suuri, ja leivinuunin puut itsessäänkin isoja, joten kun käärme oli poissa laskuista, jäin kuitenkin seuraamaan Fiinan saalistusta. Jottei se saa koko halkopinoa kaadettua päällensä.

Se kiersi halkopinoa määrätietoisena, ja koitti kaivaa kuormalavoja syrjään.

Kokeili myös saisiko jonkun halon kiskottua pois tieltä. Se olisikin tosi turvallista, kiskoa halkopinosta halkoja pois.

Oikea järjen riemuvoitto tuo meidän Fiina! Ei silti, ilahduttavan hyvää ongelmanratkaisua.

"Muttakun siellä on MYYRÄ, ja minä haluan sen! "

Lopulta oli kutsuttava Fiina pois halkopinoa piirittämästä, kun pikkuapulainen tarvitsi äitiä muualla puutarhassa. Olisin kyllä suonut, että se olisi myyrän saanut kiinni. Mutta en kuitenkaan alkanut halkopinoa purkamaan sen vuoksi.

Viimeiset kaihoisat katseet..