Mehiläisen tanssi

Surrrrrr surrrrrr. Joka paikka pörisee ja surisee.  Meille päin eivät ole ilmeisesti kantautuneet uutiset mettiäisten joukkokadosta. Vaikka alkukesä on ollut kylmä ja tuulinen, on herukoiden ja omenapuiden pölytys onnistunut loistavasti, ja kirsikkapuihinkin näyttää tulevan ensimmmääistä kertaa kunnon sato. Kun hedelmäpuut on pölytetty, mettiäiset kiiruhtavat puutarhan muiden kukkien luo. Olisi hauska nähdä niiden tanssi pesässä, kun ne kertovat muille työläisille, että Paratiisinpalasessa on pöytä katettu. Näin mehiläisten tanssista kertoo löytämäni artikkeli :

" Karl von Frisch sai Nobelin jaetun palkinnon tutkimustyöstään mehiläisten tanssikielen parissa1973.

Mehiläiset käyttävät eri tyyppisiä tansseja sekä medestä että siitepölystä ilmoittamiseen.Tanssin tyyppi määräytyy ravintolähteen etäisyyden perusteella.

Pyörötanssia ( so. ympyrä yhteen suuntaan ja käännös, ympyrä ja käännös...) suorittava mehiläinen juoksee lyhin, nopein askelin pieniläpimittaisia ympyröitä usein suuntaa vaihtaen. Tanssi kestää muutamasta sekunnista jopa minuuttiin, minkä jälkeen mehiläinen voi tanssia toisessa paikassa "kakkua" eli mehiläiskennostoa.

Tanssivan mehiläisen ympärillä olevat mehiläiset seuraavat tanssia tuntosarvet ojennettuina kohti tanssijaa. Pyörötanssilla voidaan ilmoittaa ravintolähde, joka on alle 100m:n päässä  pesän ympäristöstä. Paikan suuntaa sillä ei ilmoiteta.

Jos ravintolähde on yli 100m:n päässä, mehiläinen suorittaa pyristystanssin.Se juoksee ensin puoliympyrän, kääntyy kohti lähtöpaikkaansa, ja palaa sinne suoraan takaruumistaan voimakkaasti sivusuunnassa pyristellen. Tämän jälkeen se juoksee puoliympyrän päinvastaiselle puolelle, kuin alussa ja toistaa pyristysjuoksun.

Täydelliseen tanssikuvioon kuuluu siis kaksi pyristysjuoksua. Etäisyyden ravintolähteelle kasvaessa tanssin tempo hidastuu. (n.10 pyristysjuoksua 15 sekunnissa tarkoittaa, että ravinto on n.100m:n päässä. 2 pyristysjuoksua 15 sekunnissa merkitsee ruokapaikan olevan 5000 m:n päässä pesältä.) Arvoitus on, kuinka tanssia seuraava mehiläinen saa tiedon ravintolähteen etäisyydestä. On mahdollista, että etäisyystieto välitettäisiin äänen välityksellä.

Tanssiva mehiläinen tuottaa pyristysjuoksun aikana n.250 Hz:n ääniä. Ääni koostuu sarjasta ääni-impulsseja, joiden lukumäärä pyristysjuoksua kohti riippuu ravintolähteen etäisyydestä. Etäisyystiedotus voi tapahtua myös sähkökentän välityksellä, jolloin tanssia seuraavat mehiläiset saisivat tiedon etäisyydestä sähkövärähtelyn taajuuden perusteella.
Pyristystanssi ilmoittaa myös ravintolähteen suunnan siten, että pyristysjuoksunsuunta on painovoiman suuntaan sama, kuin ravintolähteen suunta aurinkoon nähden vaakasuorassa tasossa.

Jos ravintolähde sijaitsee auringon suunnassa, juoksunsuunta on kakulla alhaalta ylös. Jos taas ravintolähde ja aurinko ovat pesän  vastakkaisilla puolilla suorassa linjassa, juoksu suuntautuu alaspain. Muilla suunnilla olevat ravintolähteet ilmoitetaan suorittamalla juoksu samassa kulmassa joko oikealle tai vasemmalle pystysuorasta suunnasta kuin ravintolähde sijaitsee auringon suunnasta pesästä katsottuna.

Mehiläiset löytävät tanssilla ilmoitetun ravintolähteen melko tarkasti. Suuntavirheet ovat alle 15' ja etäisyysvirhe n.150m. Pienet epätarkkuudet ovatkin tarkoituksenmukaisia -  vähäisiä ravintolähteitä mehiläinen ei edes ilmoita.

Tiedotustanssista ilmenee myös aika, jolloin ruokaa on saatavilla. Mehiläiset muistavat tämän ajan ja vierailevat kullakin kasvilajilla vain aikoina, jolloin ne erittävät mettä (se aika vaihtelee eri kasveilla ilman lämpötilojen mukaan, mesi ei "irtoa" kaikilla samoissa lämpötiloissa)

Juuri tanssien seuraamisen aloittaneet kenttämehiläiset eivät lennä ensimmäisen seuraamansa tanssin ilmoittamaan paikkaan, vaan ne saattavat seurata tansseja tunteja ennen kentälle lähtöä. Näin niillä on mahdollisuus valita paras ravintolähde, koska tätä tarkoittavia tansseja on eniten

Tiedotustanssi ei muutu jyrkästi pyörötanssista pyristystanssiksi, vaan muutos tapahtuu asteittain ns. sirppitanssin kautta. Eri mehiläisroduilla on pieniä vaihteluita etäisyyden ilmoittamisessa, mutta periaate on yleensa sama.

Mehiläiset saavat tiedon kukan tuoksusta tanssivan mehiläisen karvoituksesta, johon sitä on keruuretkellä tarttunut. Lisäksi ne saavat tietoa ravintokasvista, meden tuoksusta ja mausta. Mitä runsaampi ja sokeripitoisempi mesilähde on, sitä enemmän mehiläinen tanssii. Täten kasvustolla vierailevien mehiläisten määrä pysyy suhteessa saatavissa olevan ravinnon määrään. Vastaavasti myös ravintolähteen etäisyys vaikuttaa tanssin suorittamiseen: mitä kauempana ravintolähde on, sitä vähemmän mehiläiset tanssivat. Täten siis lähellä sijaitsevat ravintolähteet tulevat ensin käytettyä hyväksi."

Eikö ole uskomatonta! Puutarhastelija tuntee itsensä nöyräksi tällaisen luonnon ihmeellisyyden edessä.

Hienoja otuksia nuo mettiäiset!